sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Pieni reissu


Tervehdys! 

Pidin perjantain vapaata ja lähdettiin pienelle parin päivän autoreissulle. Mies halusi lähteä käymään Tuurissa kun perinteinen kerran kesässä -käynti oli hänellä vielä tekemättä :) Tällä kertaa päätettiin yöpyä poikkeuksellisesti oikein kyläkaupan hotellissa.



Tiedettiin huoneiden (nettikuvien perusteella) olevan hyvin viihtyisiä, mutta huoneen tilavuus tuolla paikan päällä kyllä yllätti positiivisesti! Mielellään tuolla olisi voinut majoittua pidempäänkin :)



Huonekorkeus oli myös melkoisen hulppea, ihanan valoisaa ja kaunis tuo suuri ristallikruunu katossa. Valaisimet muutenkin niin nättejä, sävy sävyyn tekstiilien kanssa, turkoosit kultakoristellut jalat pöytä- ja lattiavalaisimissa.



Ei kuvasta oikein eroitu, mutta paitsi kirkkaita, oli monenvärisiä ja eri muotoiseia kristalleja joukossa. Näitä valaisimia näkyi myös muualla hotellissa, yleistiloissakin.



Aamiaisen ja lepäilyn jälkeen lauantaina oli sitten shoppailun vuoro.



Näitä uuden tuloaulan näkymiä piti mennen tullen ihastella ja pari kuvaakin tuli napattua.



Ulkona sää oli pilvinen ja sateinenkin, mutta täällä kauppakadulla olikin aivan pilvipoutaista. Melkein oikealta näyttää kauppakadun yllä kaartuva taivas pumpulipilvineen.

Kovin suuria ostoksia ei tehty, mies itselleen vaatehankintoja ja minä lähinnä käsityö- ja askartelutarvikkeita niin on mistä näperrellä talven aikana.

Mukavaa sunnuntaita ja syyskyyn jatkoa!


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Marjoja ja muutakin


Marjoja on kypsynyt niin paljon että poimia on saanut ihan riittävästi ja vähän ylikin :)


Punaherukoita on tullut monta ämpärillistä.



Vadelmiakin ennätyspaljon. Ovat suuria ja hyvänlaatuisia enimmäkseen.



Ja mustaherukat, nämä on kyllä herkkua, varsinkin suoraan pensaasta syötynä :) Pakastimessa on nyt pussukoita talven varalle ja vielä vähän kerättävänäkin.

Karviaiset ovat meillä vielä vähän raakoja.



Mustikkapiirakkaan marjat ostettiin torilta. 



Torilla oli tuolloin kansainväliset syysmarkkinat 3 pv. Harmi että nuo päivät olivat hyvinkin kylmiä täällä, varsinkin sunnuntai jolloin me sinne ehdittiin.





Jotain pientä tuli kuitenkin ostettua, kuten nämä herkkupalat, nam! Pinnasta näkee mitä näihin on laitettu, taaempaan saksanpähkinöitä ja etumaiseen marjoja. Paitsi että olivat herkullisen makeita, maistuivat ihanasti ja juuri siltä mitä on makuaineena, aitoja tuotteita. Pieni pala kerrallaan näistä sitten maisteltiin kotona.



Onneksi vielä saatiin kuitenkin aurinkoista ja lämmintä. Ainakin meillä pihalla nyt tuntuu kuin kesä olisi tullut takaisin, linnut laulelevat ja aurinko paistaa. 

Tosin kesäkukat ovat jo ränsistyneen näköisiä, kun niiden hoito on jäänyt vähälle ja sade on aiemmin piiskannut päivästä toiseen. Kohtahan niitä joutuu jo laittamaan poiskin, kesä menee aina niin nopeasti ohitse.



Vielä pystyy istuskelemaan auringossa pihalla, äsken testasin ja ihan lämmin siinä tuli :)



Päivänkakkara, tai siis Marketta, jaksaa vielä ilahduttaa kukillaan.



Ehkä kaikkein runsaimmin marjoja pihalla tekevät tänä vuonna pihlajat. Yritin kuvata koko suurta pihlajaa, mutta ei siinä marjat erotu, joten tässä vain pieni alaoksa. 

Mieleen muistui kun vielä lapsuudenkodissa asuessani yhtenä syksynä oli myös todella paljon pihlajanmarjoja. Silloin niistä tehtiin porkkanoiden kanssa hilloa, muistaakseni se oli aivan hyvää. Nyt näitä ei oikein osaa käyttää, vaikka luin juuri että todella terveellisiä olisivat. Niitä voisi kuivattaa, sitten jauhaa ja käyttää vaikka smoothien joukkoon. Saapa nähdä tuleeko toteutettua, kun ei ole kuivuriakaan...


Nyt alkaa kaalilatikon tuoksu houkutella kohti keittiötä, joten eipä muuta kuin oikein hyvää syyskuun jatkoa!



sunnuntai 20. elokuuta 2017

Lisää aurinkosieppareita


En ole tainnut tänne laittaa nähtäväksi viimeisimpiä tekemiäni aurinkosieppareita joten laitanpas nyt, kun taas yhden sain valmiiksi.

1. Vaaleanpunainen


Tämän "vaaleanpunaisen unelman" sain tänään valmiiksi.



Haastavaa on saada kuvattua miltä se oikeasti näyttää.



Vielä lähikuva että helmetkin näkysivät. 


2. Valkoinen


Valkoinen valmistui jo kesälomani aikana.



Samasta valkoisesta toinen kuva toisesta kulmasta. 
Tässäkin on kaikenvärisiä helmiä iloisesti sikin sokin :)

Parhaimmillaan nämä ovat tosiaan, kun aurinko osuu helmiin ja saa siepparin "hehkumaan".


3. Vaaleankeltainen


Tämä kolmikon ensimmäisenä valmistunut on vaaleankeltaisella virkkauspohjalla. Tähän käytin vain puna-violetti- ja kelta-oranssi -sävyisiä helmiä. 

Hyvin toimivat vastavärit yhdessä. Tosin kuvaushetkellä aurinko ei paistanut, joten ei hehku, kuten auringonvalossa.

En laittanut näitä vielä myyntiin, vaan otan nämä mukaan ensi lauantaina pidettävään "Hyvä kasvaa Kempeleessä" -tapahtumaan, mihin minäkin olen kimpsuineni ja kampsuineni menossa.

Ilahduin viime viikolla kovasti, kun pitkästä aikaa sain sähköpostiini tilauksen! Nyt on yksi kauneimmista ja suurimmista pitsiliinoistani päässyt "maailmalle" ja minulla yksi vähemmän varastossa :)

Ps. Löytyisiköhän täältä mitään mieluista sinulle tai lahjahankintoihin:


🌸

Viimepäivien tapahtumista huolimatta - Hyvää elokuun jatkoa! Toivotaan että elämä jatkuu rauhallisesti eteenpäin niin Suomessa kuin muuallakin.

🌻

maanantai 14. elokuuta 2017

Laivareissu Tukholmassa


Viikko sitten maanantaina lähdettiin Essin kanssa ajelemaan kohti Turkua jo aikaisin aamulla. Muutamalla pysähdyksellä matka tehtiin ja perille päästiin jo hyvissä ajoin.



Tyynessä säässä lähdettiin laivamatkaa illalla tekemään, aurinkokin paistoi vielä kauniisti.



Viking Gracen hytti oli miellyttävä yllätys, tuollainen vaalea sistustus ja jopa televisio löytyi seinältä. Tosin eipä TV:tä juuri katselemaan ehditty/jaksettu, mutta siitä näki mm. laivan tietoja ja ajankohtaisen kartan missä laiva menee.

Seuraavana aamuna nautittiin laivalla runsas aamiainen ennen kuin lähdettiin suunnistamaan vanhaan kaupunkiin ja Tukholman keskustaan.



Aikaisin kun oltiin liikkeellä, oli melko hiljaista, eikä meilläkään kiirettä, kun suuri osa liikkeistä avautui vasta klo 10 aikaan.



Ehtipä siinä sitten muutaman kuvan napata kulkiessa.





Ihanat nukkelapset lelukaupan ikkunassa.



Tämä rakennus oli varmaankin joku tärkeä virastotalo, kun kadulla oven edustalla oli (tuon taidemötikän lisäksi) vartija tarkastamassa kaikkien töihin menijöiden henkilöllisyyden.



Sergelin tori



Yläkuvassa varmaan korkeimmat liukuportaat mitä olen mennyt, tässä näkyy vain pieni pätkä alaosasta, tuossa oli nimittäin neljät korkeat portaat peräkkäin, tasanteet välissä. 

Päivän aikana tuli käveltyä  p a l j o n  - ihan liikaa minun jalkojen mielestä, olivat nimittäin aivan "poikki" jo iltapäivästä ja varsinkin seuraavana päivänä :) 

Jokin aika iltapäivästä menikin metsästäessä minulle uusia kenkiä... ihan pakko, kun entiset yleensä tosi mukavat kengät oli mahdotonta enää pitää jalassa, sattui niin paljon että sisätiloissa otin kengät pois ennen kuin - luojan kiitos - nämä löytyivät:


Nimensä "Soft Line" mukaisesti ihanan pehmeä pohja ja muutenkin melko täydelliset kesäiseen kaupungilla kävelyyn.

Ajeltiin sitten Tunnelbanalla Södermalmille ja Mariantorille.



Todella lämmin päivä, aurinko paistoi.



Maria Magdalenan kirkossa oli juuri ilmeisesti hautajaiset lopuillaan, joten sinne sisälle ei lähdetty.



Kaunista puistoaluetta kirkon ympärillä.



Mariantorin patsaat suihkulähteineen.


Tässä kokonaisuudessaan.



Tulla tupsahdettiin taas yhdelle torille, jonka reunassa oli kahviloita ja baareja terasseineen.



Istuttiin nauttimaan lasilliset vadelmajuomaa hellettä viilentämään.

Sitten otettiinkin taksi loppumatkalle takaisin Viking Linen terminaaliin.

Paluumatkan laiva oli astetta "retrompi" Viking Amorella, missä käytiin syömässä illallinen ja tehtiin pieniä tuliaisostoksia ennen nukkumaan menoa.

Molemmissa laivoissa oli muuten erinomaisen tehokas herätys! :)  Kahteen otteeseen koputettiin oveen, ovi avattiin ja huikattiin hyvät huomenet sekä ruotsiksi että suomeksi. Herätystä tuli myös keskusradion kautta, niin että kaikki varmasti saatiin hereille ja pois hyteistä siivoojien tieltä. Meidän hyttiä siivoamaan tullut kertoi olleensa jo 12 vuorokautta yhtä soittoa laivassa, joten kiireesti siivosi että vihdoin pääsi vapaalle ja kotiin.


Me tehtiin pieni (hyvin pieni) mutka paluumatkalla ja poikettiin Tuurin kyläkauppaan. Sieltä löysinkin enemmän ostettavaa kuin laivalta, ihan käyttötavaroita ja käsityötarvikkeita, edullisesti.


Näin upea uusi sisäänkäynti oli tullut toiselle puolelle rakennusta!



Ja kun sisään noista ovista astui, melkein häikäistyi tätä kaikkea loistetta katsellessa 😎.

Tuolla keskellä oli esiintymiskoroke, missä oli oikein elävää musiikkia soittava mies paikalla 👀.

Molemmille puolille tästä aukesi hulppeat ravintolatilat.

Kaupan kierrettyämme olikin sopivasti nälkä niin syötiinkin ennen matkan jatkumista kotia kohti.

* * *

Nyt on loma loppunut ja työt aloitettu. Hyvin oli lomalla unohtunut kaikki salasanat ja koodit, mutta ensimäisestä päivästä kuitenkin kohtuudella selvitty, tästä se taas jatkuu vanhalla rutiinilla.

Mukavaa viikon jatkoa!



sunnuntai 6. elokuuta 2017

Pohjoisen maisemia


Kuten edellisen postauksen lopussa mainitsin, matka jatkui meillä Hossasta Sallaan.



Nämä kaksi kuvaa ovat kuitenkin Kemijärveltä, jonne tehtiin päivän retki miehen vanhempien kanssa. Siellä oli Sallan ja Kemijärven hanuristeja esiintymässä yhteisessä torikonsertissa.



Laulajia oli muistaakseni kaikkiaan seitsemän, joista jokainen taisi esittää kaksi kappaletta ainakin sekä viimeiseksi koko porukalla yhdessä (osa laulajista on soittajien takana).

Kaunista ja komeaa kuunneltavaa oli sekä soitto että laulu.


Yksi päivä retkeiltiin taas Naruskan maisemissa. Löydettiin tällainen meille käymätön paikka:



Piimäkurun laavu, joka sijaitsi kauniilla ja kuivalla kankaalla, aivan Tuntsajoen vieressä.



Kyllähän tuolla olisi pidempäänkin viihtynyt, paitsi että paarmat häiritsivät pörräämällä koko ajan ympärillä.



Kävin kurkkaamassa jokirannassa ja tässä näkymä ylös laavulle vievälle polulle.





Samaa Tuntsajokea ylitettiin useassakin eri paikassa.



Tässä näyttää joki haarautuvan kahdeksi.



Taustalla näkyy Sauoiva, koskahan tuolla asti pääsisi käymään, olisi varmaan hyvät näköalat.

Otin kuvan sen jälkeen, kun rajavartiolaitoksen miehet autoineen olivat jatkaneet matkaansa. Olivat tuossa aidan luona ja pysähtyivät kysymään meiltä mistä tullaan, minne mennään ja kuinka kauan on tarkoitus olla näissä maisemissa. Ehkä kuuluu heidän työhönsä tietää ketä alueella milloinkin liikkuu. Ja jos vaikka joku retkeilijä ilmoitetaan kadonneeksi, niin onpahan sitten tietoa, jos on ko. henkilöä aiemmin jututtanut. 

Vastavuoroisesti saatiin heiltä tietoa mihin tuosta haarautuva tie vie, ajettiin sitä sitten jonkin matkaa ylöspäin ja oli kyllä huikeat maisemat!!



Eihän näistä kuvista näe sitä koko laajuutta mitä oli ympärillä ...



Aivan vieressä Peuratunturi, johon minä olisin halunnut lähteä "kiipeämään". Kuskin paikalta kuitenkin kuului vastaus, että vaikka näyttää olevan lähellä, on siinä useampi kilometri maastoa. Ja tottahan se tietenkin on, kun katsoo ajatuksella tuota puumäärääkin, mitä eri värivyöhykkeitä siinä on. Ja olisi varmaan hieman paremmat varusteet (kuin mitä meillä autoilevilla päiväretkeläisillä) oltava jos oikeasti tuntureihin lähtee vaeltamaan :)



Vanamo kukkii, samoin kissankäpälät ja moni muu pieni kukka.



Makkarat paistettiin ja kahvit keiteltiin tutussa paikassa Nuoluskurussa.

Siinä kodan edustalla oli juuri samana päivänä menossa puiden halkominen. Halkomiskone kävi lähes tauotta, mitä nyt välillä oli moottorisahan vuoro... että se siitä luonnon rauhasta tuolla nuotiopaikalla :) 

Maisemat oli sitten sitäkin upeampia!!




Jatkettiin tuostakin vielä ylemmäs ja jonkin matkaa vielä jalkaisin. Siellä ei sitten kuulunutkaan enää muuta kuin joku tunturilintu vihelsi tuulen lisäksi. 






Näihin kuviin ei tekstejä tarvita, eikä niitä tunnu olevankaan, kuvat puhuvat puolestaan. 

Ehkä taas ensi suvena tai kukapa tietää vaikka ennemminkin - tai sitten myöhemmin...


Vielä on sentään lomaa jäljellä ja ihan toisenlainen reissu tulollaan, siitä sitten seuraavalla kerralla.