sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Kun lehdet putoavat...



Ruusunmarjat ovat kauniita, varsinkin kun kirkas aurinko niihin osuu paistamaan.



Kanervia istuttelin jo kuihtuneiden kukkien tilalle. Jotkut kukat tosin vielä kukkivat, kuten esim. verenpisarat ja auringonkukat. Lehtiä tippuu koivuista ja pihlajista, pitäisi haravoida kunhan ovat kuivia. Nyt on yöllä satanut niin haravointi saa vielä odottaa.



Vadelmapuskaa karsin viikko sitten, vanhimmat oksat ja villinä levinneet alut otin pois. Vadelma onkin kova leviämään; niitä sai kerätä mustaherukkapensaastakin :)



Tässäpä uudet silmälasini, tai toiset niistä; En osannut päättää kummat niin otin molemmat :) - oli se tarjous että kahdet yksien hinnalla ( joutuihan niistä tosin vähän maksamaankin, linssien muokkauksesta). Toiset kehykset on samantapaiset mutta väri on tumma, hieman punaista sävyä.

Nämä kaksiteholasit vaikuttavat nyt viikon kokemuksella hyviltä. Ei ole oikeastaan juuri ongelmia ollut, paitsi pientä totuttelua kuitenkin vaatii esim. lukiessa.



Suurin virkkaamani liina valmistui, sen parissa onkin vierähtänyt monen viikon illat. Mukavaa oli pitkästä aikaa tehdä 'ruutuvirkkausta' eikä tarvinut edes purkaa kuin kaksi kertaa pieni pätkä :)



Tässä kokonaisuudessaan (lähes). On niin suuri etten saanut kuvaan mahtumaan, halkaisija 'rastin' pästä päähän on 120 cm ja kukkakuvion päästä toiseen 110 cm. 

Ja kyllä, sängynpeite alla on ryppyinen (silittämätön pesun jälkeen), mutta ei anneta sen häiritä. Tulisikin hieno sängynpeite jos tuon liinan ompelisi esim valkoisen peitteen keskelle, hmm... ja sitten pitsityynyt vielä.



Tältä näytti kun ytitin liinaa pöydällä kuvata, aurinko armas halusi kuviin mukaan, samoin varjot.

Jos jollakulla on suuri pöytä liinaa vailla niin täällä olisi tarjolla! Liina on 9 säikeisestä kalalangasta virkattu, eli pysyy hyvin kuosissaan ja kestää pesua.



Tässä vielä kesän käsityöni, jonka nyt samalla sain vihdoin höyrytettyä. Pikkuinen liina mutta oli erittäin haastava virkattava.



Meinasin jo heittää 'hanskat tiskiin' mutta sitten oli pakko vielä kokeilla kunnes alkoi onnistumaan. Tuo ulkoreunaa ennen oleva tähtikuvio, 15 tähteä, virkattiin kokonaan yhdellä kierroksella sakaroineen kaikkineen!! Kyllä siinä sai koukkua vääntää :)


Ensiviikolla ollaankin jo lokakuussa, mukavaa kuunvaihdetta!




torstai 17. syyskuuta 2015

Politiikkaa kerrakseen


Viime aikoina on politiikkaa tullut seurattua, kuten varmasti kaikilla tässä maassa, kun sillä rintamalla tuntuu nyt tapahtuvan yllättäviäkin asioita.


Melkein jo tuntuu että pitääkö tässä itsekin poliitikoksi ryhtyä, että saisi puuttua asioihin oikein tosissaan ja lyödä nuijaa pöytään (Vai voisiko sittenkään?) Tosin pitäisi ensin päättää puolue ja se olisikin haastavaa, kun kovin puolueeton olen niin elämässä muutenkin kuin politiikan suhteen, joten taidan jättää ryhtymättä ja hoitaa osuuteni vaaleissa äänestämällä. Tämä oli vain tällaista 'leikki leikkinä' - höpöttelyä :)


Tosin täytyy tunnustaa, että sähköpostin (lyhyen ja ytimekkään) olen tässä syyskuussa lähettänyt. En toki suoraan päättäjille, vaan sihteerinä tietenkin sihteerille ja avustajille :) Mutta mikä ihmeellisintä, olen saanut kirjeeseeni jopa vastauksen, tuntuu että kirjoitukseni on luettu ja jopa toimitettu eteenpäin! Eli kyllä virkamiehet ottavat meidät tavallisetkin tallaajat huomioon kun vain uskalletaan ilmaista itsemme.

Heh, tuosta puoleettomuudesta - lähetin viestini tietyn ministerin toimistoon ja sitten vasta jonkin ajan päästä tajusin mihin puolueeseen olin tullut ottaneeksi yhteyttä :)

Ja juu, kyllä sen jälkeen on tapahtunutkin jo niitä asioita, joihin en malttanut olla puuttumatta, vaikka kyllä ne olisivat ilman minun kirjoitteluakin tapahtuneet... (tai ehkä ei, kukapa tuon tietää :) Eli suurituloisimmilltakin aiotaan ottaa edes jotain (solidaarisuusveron alarajan lasku ja  ylimmän pääomatuloveron nosto), enemmänkin siellä palkkatason yläpäässä potentiaalia olisi mistä leikata, eikä heidän perheissään silti jouduttaisi miettimään mihin rahat riittävät...

Sainpahan sanottua siitäkin mikä jo vuosia on suututtanut - Suomen suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan ulkomaille, Puolaan, Intiaan jne. Ja kyllä kirpaisi tämäkin viimeisin Fiskarsin keramiikan siirto Thaimaahan, eikö enää mihinkään voi luottaa... Ja sitten ihmetellään ja itketään, kun Suomessa on työttömyyttä ja verotulot vähenevät, samoin ostovoima jne. Kyllä siinä omaa oksaa leikataan aina loppujen lopuksi jostain reunasta kun ulkoistuspäätöksiä tehdään, ja tehdään hallaa Suomen kansantaloudelle. 

Kyllähän eilisessä puheessa pääministeri kohdistikin sanojaan yrityksille ja kannusti palkkaamaan suomalaisia työntekijöitä, toivottavasti viesti meni perille.

No, nyt on hallituksen puolelta ovi vielä aukaistu työmarkkinajärjestöille tehdä omat esityksensä leikkauslistojen tilalle, toivottavasti tarttuvat ripeästi tilaisuuteen ja saavat esitykset tehtyä lähipäivinä, niin että niistä pääsevät neuvottelemaan. Onhan se käsittämätöntä alkaa leikkaamaan sunnuntaityön lisiä ja ylityökorvauksia, ne ovat ko. aloilla kyllä täysin ansaittuja! Samoin sairauspäivän palkan pois ottaminen - onko väärin olla menemättä sairaana töihin - no ei mutta siltä se alkaisi tuntumaan ja töihin mentäisiin flunssan alettua, jolloin se helpoiten tarttuu toisiinkin. 

Kyllä useimpien mielestä taitaisi olla paljon parempi ratkaisu vaikka sitten se lomarahojen puolittaminen ja pieni lisäys viikkotyöaikaan. Tämä ainakin kohtelisi kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti ja toimisi hyvin suhteessa palkkoihin.

Ja huomenna on se mielenilmaisujen ja lakkojen päivä, mikä sekin vaikuttaa useimpiin meistä vaikkei itse lakkoihin osallistuisikaan, eli varmasti saavuttaa huomiota mitä sillä haetaan ja on jo nyt sitä saavuttanut. No onneksi se on vain yksi perjantaipäivä muiden päivien joukossa, pitää sitten illalla taas seurata uutisista miten päivä on sujunut, itselläni menee työn merkeissä.

Sitten on vielä tämä pakolaisasia, siihen ei kyllä osaa kantaa ottaa. Pahaltahan se tuntuu kun ihmiset joutuvat lähtemään turvapaikkaa hakemaan kauas kotoa ja vaikeiden taivalten kautta. Ja kuinka suurella määrällä tuo matka on jäänyt kesken... Ja vielä se, että onko ne kaikkein hädänalaisimmat sittenkin vielä siellä sotien keskellä. Toivottavasti tilanne noissa maissa rauhoittuisi...

Se siitä, olkoon tämä politikointini ainutkertainen tapahtuma, eli jatkossa blogissani palataan taas keveämpiin aiheisiin, kuten esim. virkkaus :)



maanantai 14. syyskuuta 2015

Syyskuun keskellä



Kyllä aika kuluu nopeasti, tämäkin voikukka vasta loisti kilpaa auringon kanssa ja nyt on jo harmaahapsi.

Hapsista puheen ollen, minäkin sain taas pitkästä aikaa käytyä kampaajalla, testasin jopa (minulle) uutta kampaamoa ja hyväksi totesin. Nimittäin pesupaikalla oli tuoli, jota voi jo kutsua mukavaksi, siinä oli ylös nouseva jalkatuki ja pehmustettu niskaosa. Pidempäänkin siinä olisi viihtynyt, varsinkin kun pesuun kuului pienimuotoinen päähierontakin :)

Muutenkin taisin siinä käsittelyjen aikana puolittain torkkua, kun ei jaksanut koko aikaa lehtiäkään silmäillä ilman silmälaseja. - Ja toinen aasinsilta - Silmistä puheen ollen kävin viime viikolla näöntarkastuksessa, edellisestä olikin jo 3 vuotta vierähtänyt ja olen huomannut että näkö on heikentynyt ja silmät vaikuttavat hieman kipeiltäkin. Sen vahvisti myös optikon näöntarkastus, että muutosta on tullut, eikä aivan vähän kuulemma.

Nyt taas kokeillaan niitä kaksiteholaseja, joista silloin 3 vuotta sitten jouduin luopumaan, kun eivät millään alkaneet toimia, eli en niihin tottunut (luulen että niissä oli jotain vialla...). Nyt ei malttaisi odottaa, että saa uudet lasit käyttöön harjoiteltavaksi, ehkä parin viikon päästä ne jo saankin.



Karviaismarjoja tuli tänäkin kesänä ihan kiitettävästi, kovin on vain piikkisiä nuo oksat, että kädet on naarmuilla kun marjoja poimii. (Tämä on parin viikon takaa.)



Nyt on saatu nauttia kirkkaan kuulaista syyskuun päivistä, aurinko paistoi viikonloppunakin niin että aivan häikäisi. Kukat tykkää, vielä ei ole syksy niitä nujertanut.



Auringonkukat tekevät uusia nuppuja, vielä ehtii muutama kukka aukeamaan, ehkä, ellei tule kovin kylmiä öitä.



Kevättä ajatellen pistelin pari pussillista sipuleita maahan. Tulppaaneita vähän syvemmälle toiseen reunaan ja krookuksia tulppaaneiden etupuolelle. Multaa näiden päälle tietenkin vielä tuli ja vettä. Kastelua varten en mistään löytänyt kumpaankaan kastelukannuun sitä 'pääosaa' eli veden hajoittajaa. Niinpä sellainen piti vielä tälle kesälle ostaa, että mullat ja sipulit pysyy kastellessa paikallaan. 

Saapa nähdä nouseeko yhtään kukkaa näistä keväällä. Aiemmat sipulikukkien kasvatusyritykseni ovat olleet tulokseltaan heikonlaisia :)



Kyllä syksy tässä vaiheessa näyttää vielä kauniilta, koivut kuin kultaa keltaisine lehtineen.


Oikein mukavaa viikkoa!


lauantai 5. syyskuuta 2015

Rentouttava viikko takana


Oli tosiaankin rentouttava ja kuntouttava viikko, josta eilen kotiuduin. Sopivasti ulkoilua, keskusteluja, tehtäviä, pelejä, vesijumppaa, kuntosalia, venyttelyä, rentoutusta, ruokailuja, omaa lepoaikaa... Kyllä olikin tarpeen, näillä eväillä on hyvä jatkaa syksyä ja talveakin kohti.






Nämä kuvat kuntoutuspaikan läheisestä puistosta, jossa tuli ulkoiltua sekä itsekseen että päivällä ryhmän kanssa.



Paitsi että ryhmän kanssa vauhti oli jostain syystä :) paljon nopeampi eikä silloin ehtinyt kuvia napsimaan. Perjantaiaamuna kiiruhdettiin torille saakka ja istahdettiin hetkeksi nauttimaan kahvimukilliset, oli sopivasti kaunis ja melko lämminkin aamu. Ainakin siinä 'vauhtikävelyssä' minulle tuli hyvinkin lämmin :)



Tämä puiston kahvio oli illalla jo kiinni, kun sinne itsekseni suunnistin, harmi, olisin pitkästä aikaa poikennut. Muutamia vuosia sitten tuli aina kesäisin useamman kerran käytyä lasten kanssa, kun leikkipuistokin on vieressä.



Ihastelin sitten puiston ruusupaljoutta, mikä yllättää joka kerta. Monenlaisia ruusuja kaikki siististi omissa alueissaan.



Punaisiakin monta eri lajiketta, eri sävyjä ja toinen toistaan kauniimpia.



Vaaleanpunaista ihanuutta.



Ja nämä suuret keltaiset ruusut, kuva ei kerro koko kauneutta... upeita olivat.



Keskiviikkoaamuna olikin vähän erilaista ohjelmaa, päästiin vähän kauemmaksi retkelle, eli ajeltiin Koitelinkoskelle. Eihän siinä matkassa tainnut mennä kuin 20 min, mutta kuitenkin tämän maiseman vuoksi kannatti kyllä lähteä.



On tuolla tullut pari kertaa aiemminkin käytyä, ihana paikka! Veden ja koskien kohina on kuin musiikkia korville :)



Tuonne on rakennettu siltoja ja puisia kävelyteitä joten helppo on päästä kulkemaan. Tulipaikkoja on useita, tämä valikoitui meidän eväspaikaksi kun aurinko sopivasti juuri tuohon paistoi.




Näiden kuvien ja tunnelmien myötä toivottelen

Ihanaa, leppoisaa viikonloppua!