lauantai 6. syyskuuta 2014

Lauantaina


Aika on taas alkanut juoksemaan niin lujaa etten meinaa mukana pysyä. Onneksi on kuitenkin lauantai ja saa välillä ihan rauhoittua ja olla vaan. Vaikka paljon olisi tekemistä kotona kiireisen viikon jälkeen, siivousta ym.... pitää välillä kuunnella itseään. Eilen iltapäivästä meinasi vähän huipata, tuntui pyörryttävältä, kun lähti kävelemään, jotenkin 'veti vasemmalle' ja työpöydällä kirjoittaessa ja katsetta kohdistaessa tuli sellainen pyörryttävä olo. Onneksi kuitenkin pysyin tolpillani ja olo koheni iltaa kohden niin että koirakin pääsi lenkille.

Illalla nappasin kuitenkin miehen kehotuksesta Aspirin Cardio -pienen tabletin, hän kun meinasi että aivoverenkiertohäiriöönkin tuollainen huippaus voi viitata, hui sentään. Pitänee muutaman päivän 'kuuri' näitä pikkutabletteja minun itselleni nyt määrätä, ei niistä ainakaan mitään haittaa ole, varsinkin kun aina on niska jumissa, että kiertäneekö tuolla päässä oikein veri kunnolla koskaan :)



Pihlajoiden oksat notkuvat punaisenaan marjoja nyt joka puolella. 



Näitä 'ihmekukkia' saa yhä vain ihastella, uusia tulee ja entiset pysyvät.



Laitan näitä ensi keväänä jo aikaisemmin kasvamaan (toivottavasti muistan), kun näin pitkään kukkivat.



Sisälle maljakkoon olen poiminut näitä jo yli viikko sitten, näyttävät säilyvän hyvin leikkokukkinakin.



Osa kesäkukista on jo kuihtunut (pitää kerätä jo poiskin), vaan osa vielä kukkii yhä uudestaan.



Jonain iltana ajeltiin merta katsomaan Nallikarin rantaan. Harmi kun oli niin kova tuuli, ettei siellä oikein tarennut pidemmälle lähteä kävelemään. Puolikas kuu loistaa kirkkaana taivaalla.



Toisella suunnalla auringonlasku peittyi taivaanrannan pilvimassaan.

Kaunista syyskuun jatkoa!

8 kommenttia:

  1. Ikävä tunne tuollainen huimaus. Itselläni on pari kertaa ollut ns. asentohuimaus,sellainen karusellimainen huimaus, maatessakin huone pyörii.

    Kauniita ovat kukkasi vielä ja hienot iltakuvat!!
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!


    VastaaPoista
  2. Upeat kuvat,pihlajanmarjoja on kyllä nyt kovasti.Lämmintä viikonloppua:)

    VastaaPoista
  3. Huippaus on tympeää...joitain vuosia sitten minulla oli enemmänkin sitä, nykyäänkin huippailee toisinaan mutta ei kovin paljon. Kauniita on sinulla kukkaset vielä. Toivotaan kaunista ja lämmintäkin syksyä, ruska värjää lehdet kauniiksi ja kaunishan se on maaruskakin....ainakin täällä pohjoisemmassa Suomessa. Nautitaan syksyn kuulaudesta ennen talven pakkasia. t. tarja

    VastaaPoista
  4. Aivan ihania nuo kiinanasterit. Minä en osaa keväällä taimittaa kukkasia, leijonankidan taimia sain ystävältä. Miten siellä niin ylhäällä kukkivat kauniisti myös freesiat! Varmasti hoitelet hyvin kukkasiasi kun niin kauniisti palkitsevat.

    Huippaus on harmittavaa, mittasitko myös verenpaineet? CardioAsperinista ei ainakaan mitään haittaa ole. Toivottavasti helpottaa.

    VastaaPoista
  5. ♥oi,oi, miten ihanaa kukkaloistoa! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Hui tuota huippausta, tuli mieleeni että viimeviikolla minulla oli sama juttu ja se oli pelottavaa. Minua huippasi nukkumaan mennessä ja se ahdisti. Asterit ovat kauneimmillaan, syksyn kaunottaria ♥

    VastaaPoista
  7. Tämmöiset huipaukset ja näkähäiriöt jotenkin säikäyttää.....verenkierostahan ne useinmiten johtuu....mutta tuntuu se muutama minuuttikin niin kauheen pitkältä....että kokemusta on!
    Tarkkailua ja niinhän teitkin.....:)

    VastaaPoista
  8. Todella kauniita kukkasia.Oi, pidähän huoli itsetasi ja tohtoriin jos vaivat jatkuu. Hyvää uutta viikkoa sinulle.

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)