keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Lintu pieni



Vähän säikähdin, olikohan se sunnuntaina, kun olin ojanreunasta voikukkia pois keräämässä ja yhtäkkiä tämä pieni höntin näköinen lintu oli siinä nenän edessä aidalla :)

Ihmettelin kun aivan untuvaista oli päässä, että onko se kaljuuntumassa vai mitä... ja pyrstökin sillä oli aivan lyhyt. Ei yhtään tuntunut minua pelkäävän, siinä vain katseli sinne ja tänne suurilla silmillään. Minä sen sijaan lähdin kiireenvilkkaa, etten vain pelästytä sitä. Samalla hain kameran ja vähän kauempaa otin kuvan. 

Sitten selvisi että poikanenhan tämä reppana vielä on, kun isompi lintu tuli tälle matoa tuomaan. Iso lintu osasi minua pelätä ja hyppelivät yhdessä naapurin puolelle pensaaseen ruokailemaan. Maanantaiaamuna kun lähdin töihin autolla, taisi tämä sama poikanen olla tien vieressä kököttämässä, sen jälkeen en ole nähnyt. Toivottavasti pysyttelee poissa tieltä ettei käy huonosti.




Siinäpä Positiivista elämänviisautta kesäaamuihin.
(klikkaa kuvaa niin suurenee)



7 kommenttia:

  1. Voi pientä :) Tyuöpaikan pihassa oli alkuviikosta lokinpoikanen joka oli kai pudonnut pesästä, vanhemmat hoivasi ja puolusti mutta lopuksi naakat nappasivat :(

    VastaaPoista
  2. herkkä hetki, kaikki me ollaan niin suloisen ja hauraan pieniä kun synnytään.. toivotaan poikaselle selviämistä, on niin monta vaaraa ihmisen lisäksi..

    VastaaPoista
  3. Söpö poikanen! Tuo elämänviisus olisi hyvä muistaa...

    VastaaPoista
  4. jos luova kirjoitus kiinnostaa, tule mukaan kesäjännärin tekoon. tutustu sivulla pieniä sanoja / VARJOJEN SAARI
    tehdään yhdessä kesän jännäri.
    Kaikki tyylit käy, tarinaan sopiva kuvitus, runoilijat ja varsinkin tarinan keksijät, luovaa mielikuvitusta.

    VastaaPoista
  5. Voi kun jokin olisi sen linnun tunnistanut, ite en niitä toisistaan osaa erottaa.....;)
    Katoin lintukirjaani vaan ei tärpännyt yksikään kuva!?

    VastaaPoista
  6. Tuula, voi ei, sille lokinpojalle kävi sitten huonosti. Luontokappaleetkin sitten ovat armottomia toisilleen joskus...

    Aikatherine, niinpä, yhtä avuttomia ollaan kaikki tuossa vaiheessa ja isompien armoilla. Pitääpä käydä kurkkaamassa tuota ehdottamaasi kirjoitusjuttua, kiitti vinkistä!

    Sirpa, onhan se söpö, vaikka vähän höntin näköinen :) Juu, itse mietin että kun tuon muistaisi vielä iltapäivälläkin kiireen keskellä...

    ritva, pieni on tuo ja nyt niitä pieniä on linnuilla :)

    Maikku, minäkin olen tosi huono lintuja tunnistamaan, lintukirja kyllä on oikein äänen kanssa. Joitakin olen nyt oppinut :)

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)