tiistai 29. maaliskuuta 2011

Valokuvahaaste!

Sain haasteen Tuulalta Äite puuhailee -blogista, etsiä neljännen valokuva-albumin neljäs kuva ja julkaista se täällä kertomuksen kanssa. Kiitoksia Tuulalle!


Voi kamaluus, tässä kävi nyt näin hassusti, että itse olen nuoruudessani tälläytynyt tuohon neljänteen kuvaan :)  "Hieno" korkea kampaus, mitenkähän tuo on saatu aikaan, ei muista...

Aikaa kuvasta on kulunut monia monia vuosia, kai tässä jo kymmenistä vuosista (ja vissiin kiloistakin) täytyy puhua. Kuva on näköjään otettu Pudasjärven Pintamolla meidän silloisesta piha-aitasta, johon joku on majoittunut lämpimänä kesänä. Tuo samainen nukkuma-aitta taisi vielä aiemmin olla meidän pihasauna...

Veikkaan että se majoittuja ja tämän kuvan ottaja oli sisareni Maire, kun hänen uima-asu näyttää olevan tuossa peitteellä :) Nimittäin tuota edeltävät pari kuvaa albumissa oli Mairen ja minun katiskantarkistus reissulta Pintamojärveltä, veneestä. Harmi ettei sattunut sellainen neljänneksi kuvaksi, no olisinko sittenkään tohtinut julkaista... ja huom, siinä katiskassa näyttää olevan kaloja!



Skannasin vielä samaisesta neljännestä albumista tämänkin maisemakuvan!
Tämä taisi olla sieltä lopusta päin neljäs... Kuva on minun ottama pohjosesta, Sallasta ja kuulemma tuo tunturi taustalla on Karhutunturi.

Ja haaste tulee laittaa edelleen neljälle bloggaajalle:

Kuvien tarinaa, Sirpa
Wihtorin valinnat, wihtori
Johannan maailma, Johanna
Tilkuista totta, Irma

Haluaistteko ottaa haasteen vastaan, mielellään katseltaisiin teidänkin neljännen albumin neljäs kuva :)

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Maria


Eilen oli Marian ilmestyspäivä, tämä postaus olisi siis sopinut paremmin eiliseen, mutta laitan nyt kuitenkin.



Tällainen Pyhä Maria riipus ilman ketjua on ollut autossani jo pidemmän aikaa, pidän sitä kait vähän kuin suojelusikonina :) Monta vuotta sitten löysin, tai jompi kumpi lapsista, tämän Papinjärven uimarannan hiekasta. Otin sen sitten itselleni kun ei mitenkään arvokkaalta vaikuttanut, eikä kukaan sitä tuntunut kaipaavan. Ja jos en minä olisi löytänyt, joku toinen olisi sen ottanut tai sitten se olisi sinne hautautunut kaiken muun sekaan. Kuvassa näyttää hassun isolta, mutta oikeasti on n. 1 cm mittainen, tekstiä ei näe kuin juuri ja juuri suurennuslasilla. 



Toiselta puolelta tällainen, ilmeisesti Italiasta lähtöisin. Saattaa hyvinkin olla vaikka suklaamunasta saatu yllätys... Pitää huomenna muistaa viedä takaisin autoon, tänään jo vähän huolestutti kun se jäi kotiin tämän kuvauksen jälkeen :)



Enhän minä sitten yhtään taikauskoinen taida olla... Tällainen pinssi löytyy käsilaukkuni etutaskun läpän alta :) Tämäkin ollut jo vuosia, sain syntymäpäivälahjaksi silloiselta työkaverilta, ihana ihminen.

Minun äitini toinen nimi muuten oli Maria, mutta hänestä kertoilen varmaakin äitienpäivän tienoilla enemmän, äitienpäiväpostauksessa.


Selailin eilen ruokalevolla sitä "Kirje äidille" -kirjasta, laitanpas tänne yhden sivun tekstin:

"Unohda välillä silitysrauta.
Ei kaikkea maailmassa tarvi silittää.
Ei kaikkea paikata. Ei kaikkea kiillottaa.
Istu välillä penkille
ja anna ajan  kulua.
Ei se mihinkään karkaa.
Se on uskollisempi kuin luuletkaan.
Hitaampaa se saattelee hitaammin.
Tee mitä voit ja annan lopun jäädä tekemättä.
Lapset voivat paremmin,
kun äiti on nukkunut kunnolla.
Katsele rauhassa,
moni seikka sujuu omalla painollaan.
Ja vaikkei aivan kaikki sujukaan,
saat huomata seuraavana päivänä,
ettei elämä siihen kaatunut."


Ja seuraava aasinsilta silitysraudasta:



Tähän on hyvä lopettaa tällä kertaa, ettei tämä kovin sekavaksi sepustukseksi mene :)

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Lehmiä ja pajunkissoja


Tänään pienellä kaupunkikäynnillä tapasin värikkäitä lehmiä:


Punaista, kultaa...


Sinistä, keltaista, mustaa...


Valkoinen sydämillä ja siivillä :)


Shoppailija :)

Ostin kuitenkin pähkinöitä



Nämä taitavat olla nyt suosikkejani pähkinöistä, maukkaita. Kun vain malttaa syödä vain muutaman päivässä, niin saa tarpeelliset hyvät rasvahapot siinä samalla.



Kirpparilta ostin vain nämä kaksi kirjaa ja mukana olleelle poikaselle leffan. Poika palasi perjantaina leirikoulusta, oikein mukavaahan siellä oli ollut; mäenlaskua, seinäkiipeilyä, lumikenkäilyä, jousiammuntaa... ja vielä hyvät ruuat, joten mikäs siellä on ollut ollessa :)

Käytiin hakemassa nämä minun kaksi kehystettävänä ollutta tauluani, joten joudutte vielä tämän kerran nämä täällä näkemään :)

"Ota ota"


"Askel askeleelta"

Näissä on molemmissa nyt samanlainen ns. tilakehys, muuten valkoinen, mutta etureuna on kullanvärinen (vaikka ottamissani kuvissa jostain syystä näyttää enemmän hopeiselta).



Nämä ulkokuvat otin äskeisellä kävelylenkillä tytön ja koiran kanssa. Aurinko paistaa mukavasti puunlatvuksiin.



Pajunkissat näyttävät nyt olevan täällä parhaimmillaan. Hassua, kun pääsiäinen ei vielä ole lähelläkään, tai edes palmusunnuntai.

Kissoista aasinsilta ... maalaustelineessä on nyt tulossa kissoja, ihan maatiaiskissoja. Kissa tuntuu olevan vähän vaikea maalattava korvineen, mutta eiköhän jossain vaiheessa tuokin teos tänne ilmesty :)

Ps. Itämistä on nähtävissä kylvöksissäni, vihreää pukkaa...

Suloista Sunnuntaita!

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Tiistai-illan tuumailuja


Laitan pienen postauksen päivän päätteeksi, päivän joka oli taas melkoista haipakkaa...



Selasin näitä Positiivareiden kortteja, niissä on ihania rauhoittavia ajatuksia :)

Ehkä sitä iloa löytyy tämänkin päivän tapahtumista - mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin.

Aamulla poika lähti luokkansa mukana leirikouluun kolmeksi vuorokaudeksi. Minua tietenkin äitinä jännitti aamulla niin että vatsa oli sekaisin, mutta luultavasti siellä on ihan hauskaa lapsilla, ohjelmaa on joka päiväksi.

Työpäivä oli kiirettä täynnä, eikä ihan kommelluksitta sujunut :) Sama jatkuu huomenna, siis kiire - toivottavasti ei uusia kommelluksia...

Kotiin tultuani sain kuulla, että meidän koiruli oli taas lähtenyt omille teilleen heti kun oli isäntänsä mukaan pihalle päässyt. Tämä kevättalvi on kyllä viheliäistä tällaisille viettinsä vietävissä oleville uroskoirille. Itse en Leeviä enää aikoihin ole irti ulos päästänyt, meluummin käytän hihnassa, kuin odotan ja etsin tuntikausia. Nyt on koira kuitenkin kotona, kun kävin sen kävellen hakemassa paikasta jossa saatiin kuulla sen olevan... mieluummin olisin käyttänyt pitkän lenkin ihan ilman muuta sähläystä.

Lämmin päivä oli sulattanut tämän tien aivan upottavaksi sohjoksi, en sentään autolla kiinni siihen jäänyt tällä kertaa... Aura-auto kävi sitten pukkaamassa ne sohjot tähän pihatielle ja postilaatikolle... Kuntoiltua tuli lumilapion ja kolan kanssa siinä jonkin aikaa, että taas aamulla pääsee liikenteeseen, ja lehdentuoja postilaatikolle. Samalla huidoin lapiolla alas katonreunalta roikkuvia lumiakin.

Sanoisin että ihan riittävästi yhdelle päivälle oli tässä.



Postin mukana tuli tänään tuo kuvassa oleva huivi / shaali, se on lehdentilauslahja. Vähän samantapainen minulla onkin jo punaisena, mutta tämä on oikein mukava myös, kelpaa :)


Lopuksi vielä kortti, jossa punatulkulla on hyvin kannustavaa sanottavaa :)


Ps. Kylvämäni kukkien siemenet eivät ole vielä itäneet, innolla odotan että jotain vihreää alkaisi näkymään...

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Vahvuuksia

Tällainen tunnustus tulla tupsahti minullekin, kiitoksia Sirpa!



Nyt pitäisi paljastaa itsestään viisi heikkoutta tai vahvuutta. Heikkouksia olen tainnut jo moneen otteeseen täällä luetella, niitä kyllä riittäisi yhä... Ajattelin kuitenkin, että kun minulla taitaa olla melko heikko itsetunto (oho, siinä lipsahti taas yksi heikkous :) niin yrittäisinkö kaivella jotain vahvuuksia itsestäni tähän, jospa se vähän kohentaisi tuota äsken mainittuakin. Katsotaan miten käy, ja löytyykö mitään...

1. Luonteeltani olen rauhallinen. Eli minulla on melko pitkä pinna, enkä helposti tule hysteeriseksi pahassakaan tilanteessa, yleensä... kai tätä vahvuudeksi voisi sanoa. Taidan olla realisti...

2. Olen tekemisissäni yleensä melko nopea. Eli siis jos osaan jonku homman, teen sen tosi nopeasti, mitä turhaan vatvomaan ja miettimään. (Toki tässäkin on poikkeuksia, jos jostain tekemisestä ei tykkää, tai kyllästyy, tahtoo venähtää)

3. Rehellisyys ja luotettavuus ovat mielestäni tärkeitä, ja olen myös itse hyvin näitä noudattanut. Suunnattomasti harmittaa, jos tietää että joku sanoo/väittää jotain, mikä ei pidä paikkaansa! Voihan tosin olla tilanne, ettei jotain voi kertakaikkiaan kertoa... mutta se on vähän eri asia.

4. Taidan olla melko empaattinen, se lienee jos ei vahvuus, ainakin hyvä ominaisuus! Varsinkin jos jotakuta pienempää/heikompaa, tai ketä tahansa, kiusataan tms. se tuntuu tosi pahalta.

5. Vielä yksi, hmm... No se voisi liittyä tähän taiteellisuuteen ja luovuuteen. Onhan sekin vahvuus, omalla tavallaan, eikö vain!

Olipas siinä miettiminen huh, mutta lista tuli täyteen :)

Tämä tulisi nyt antaa eteenpäin viidelle bloggaajalle. Katselin blogeja ja niin monella tämä tunnustus oli jo, että en tässä uskalla ketään nimetä. Jos joltain vielä puuttuu, niin ota tunnustus blogiisi, ole hyvä!

Mukavaa on lukea toisten tekemiä paljastuksia, niin heikkoja kuin vahvojakin puolia. Ja niitä on hyvä välillä itsestään mietiskellä.

*****

Tämä kulunut viikko on ollut hyvin kiireinen niin töiden puolesta kuin muutenkin (vanhempainiltaa yms.), että en ole ehtinyt tänne kirjoittelemaan, eikä iltaisin enää ole jaksanut.

Kiire jatkui tänäänkin, kävin viemässä pari taulua kehystettäväksi ja käytin autoa katsastuksessa, kauppareissun lisäksi. Eihän se minun auto noin vain tälläkään kertaa leimaa saanut, pitää vähän korjauttaa ja käyttää kuukauden sisällä uudestaan, voihan... tietää rahanmenoa ja aikataulujen sovitusta, mutta eiköhän siitäkin taas selvitä, sinnillä jos ei muuten...

Ai niin, jotain hyvääkin sanottavaa viime viikosta, kävin uimassa! Torstaiaamuna vihdoin sain toteutettua ajatuksen, että ennen töihin menoa käyn uimassa, kun halli aukeaa jo 6:30. Tytöllä alkoi koulu vasta kymmeneltä, ja innostui hänkin lähtemään mukaan. Oli niin mukavaa, että taidan ottaa tavaksi, ostin jo sarjalipun tukemaan tätä aamu-uintia, ja voi sillä lipulla iltaisinkin käydä :) Yllättävän paljon oli uijia jo paikalla, vaikka melkein heti avaamisen jälkeen menimme. Vesijuoksu tuntui olevan nyt suosittua, sillä vesijuoksuvyöllä, en ole itse kokeillutkaan.

Tässä tämänkertaiset, palaan taas jonain iltana, moikka!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Aware


Mitäs sitä tuli viikonloppuna puuhailtua, katsotaanpas kuvia kamerasta, jos näistä jotain selviäisi...


Tämän pienen kanan ostin kaupasta viimeviikon alkupuolella, kirjahyllyssä odottelee pääsiäistä.



Sain Pohjoisesta tulijoilta tuliaisiksi tämän kauniin kevätesikon :)



Vaikka lunta tuli yhä vain lisää loppuviikosta, se ei tunnu kaikkia haittaavan :)
Vasemmassa kuvassa poika, oikeanpuoleisessa koira.



Kahvin hinta on noussut huimasti, pakka maksaa normaalihintaisena melkein saman verran, millä vähän aikaa sitten sai kaksi pakkaa. Nyt on kuitenkin kahvia joksikin aikaa, kun viikonloppuna osui tarjouksia kohdalle kauppareissulla.



Itselläni on aamut alkaneet jo vuosia kupillisella vihreää teetä, yleensä Twinings, mutta välillä jotain muutakin, tällä kertaa Reilun kaupan, lähikaupasta. Iltapäivälläkin joskus juon mieluummin teetä kuin kahvia, valkoinen tee on ihanan kevyen makuista.



Pitäähän sitä syötävääkin olla, tehtiin tänään omenapiirakkaa, yhteisvoimin Essin kanssa ja hyvää siitä tuli :)



Ihan oikeaksi ruuaksi tein tänään perunamuusia ja pekonibroileria. Puolitin broilerin rintafileet, maustoin ja kääräisin pekonisiivun ympärille, pannulla vähän väriä pintaan ja uunivuokaan paistumaan. Laitoin vielä ruokakermaa (pannun kautta, että kaikki maut talteen :) vähän päälle, niin tuli kastike siinä samalla.



Pikkuisen aikaa käytin sutimiseenkin :) Sen verran että maalasin kahdesta piakkoin kehystettävästä taulusta ulkosivut taulun sävyillä. Siltä varalta tuon tein, että jos laitan ns. tilakehykset, niissä kun jää taulun reunan ja kehyksen väliin pieni tila, eli sivut näkyvät ja on hyvä olla siistit. Käytin reunoihin akryyliväriä, se kun kuivuu nopeasti.

Toki Japanin uutiset on kuultu, on se ihan kamalaa miten nopeasti elämä voi mennä mullin mallin! Nämä on niitä asioita, joille ei me ihmiset mitään voida, luonto elää elämäänsä ja ihmisellä on vain kerättävä tuhon jälkeen elämän rippeet kasaan, kenellä siihen on vielä mahdollisuus...

Voi vain toivoa sydämessään että ei enää uusia tuhoja tulisi, eikä kenenkään tarvitsisi enää enempää joutua kärsimään...

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kirjastossa...


Otin tiistaina vähän vapaata kaikesta siivouksesta täällä kotona ja poikkesin Tyrnävällä, joka on kunta tässä lähettyvillä. Ajomatkalla oli aakeeta laakeeta, tosi paljon aukeita peltoja! Vai perunamaitakohan olivat osittain, Tyrnävähän on kuuluisa "pottupitäjä".


Lupasin eräälle tuttavanaiselle kaupassa tavatessamme käydä hänen taidenäyttelyään katsomassa, ja naistenpäivänä tutkailin karttaa ja ajelin Tyrnävälle :) Tällainen hieno vanha (1919) rakennus löytyi, Myllykirjasto; vanha meijerin myllyrakennus on kunnostettu ja siinä toimii kunnan kirjasto. Ympärillä on muitakin tosi vanhoja rakennuksia, osa kunnostettuja.



Laitan nämä sisäkuvat pieninä, että mahtuu enempi :) Tosi ihana rakennus oli sisältä, puulattiat narahtelivat mukavasti jalkojen alla. Kuten kuvista ehkä näkyy, alhaalla on kirjasto, varsinainen näyttelytila on 2. kerroksessa, muutamia tauluja oli 3. kerroksessakin, jossa on varsinaisesti henkilökunnan tiloja.

Kertakaikkiaan ihana rakennus, tuolla voisin hyvin mielelläni vaikka asua :)
Ai niin, näyttelyn taulut olivat myös ihania, ja niitä oli paljon, kaikkiaan 27 kpl. En laita tarkempia kuvia tauluista, kun en ole lupaa kysynyt. Eikä tullut kovin monta kuvaa napattuakaan tauluista, hyvät mielikuvat jäi monista. Lähinnä oli maisemia, kukkia ja rakennuksia, mukavaa oli hetki viettää toisen teoksia katsellessa.


"Aina kun olen saamassa jotain valmiiksi,
synnytyskipu yllättää.
Juuri kun uusi on alkamaisillaan,
sisään pyrkii voimattomuus.
Juuri kun näyttää paremmalta,
tervehtii pelon usvainen käsi:
Uskallanko?

Älä luovuta,
älä uuden kynnyksellä.
Sillä kipu kuuluu syntymään.
Sen viilloista
versoaa uutta."

 - Hanna Ekola -

Tähän runoon olisi kuulunut vielä saman verran lisää säkeistöjä, mutta halusin katkaista nyt tuohon jostain syystä.


Jokohan se tämä minun teokseni alkaisi olla valmis. Näin kauan menee minulla taulun maalaamisessa, kun on vain muutamat hetket, jolloin tätä hommaa voi tehdä. Taitaapi olla signeerausta ja kehyksiä vaille valmis, vaikkapa kevätnäyttelyyn, jos vain mahtuu mukaan...

Tällä kertaa meidän maalausryhmän kevätnäyttely joudutaan poikkeukselliesti pitämään meidän Kempeleen kirjastossa, kun kunnantalon näyttelytila on remontissa, kuten koko kunnantalokin. Harmi kun kirjaston tiloihin mahtuu jokaiselta vain 1 tai 2 taulua. Eipähän toisaalta tarvi nyt sitä kolmatta kehystää, se on kallista puuhaa!

Ehkä ensviikolla kirjoittelen taas, moikka siihen saakka!

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Löysin sittenkin


... nämä verhot, vaikka luulin jo että olen ne hukannut, kun niin kauan meni etsiessä.


Nämä on kiva laittaa näin kevään korvalla, vähän keltaista ja hentoa vihreää kevättä enteillen. Kuvassa näkyvä palmu pääsi tänään käymään suihkussa, pesin pölyt pois.



Siinä etsiessä tuli löydettyä tällaisetkin verhot, joita en edes muistanut olevankaan, näyttävät aivan vierailta... mutta ei hassummat ollenkaan, kuviossa on jopa ripaus kultaväriä :) Taidankin laittaa nämä olohuoneeseen seuraavana syksynä.



Keittiöön pesin ja silitin tämän vanhan tutun yläkapan pääsiäistä odottelemaan.

Päivä meni siivotessa. Aamulla kun toiset lähtivät, koira mukaan lukien, kohti pohjoista, minä kannoin matot ulos ja aloin siivoamaan. Niin että miksikö en mukaan mennyt... siksi kun minulla pitää mennä töihin jo keskiviikkona, niin jäin ihan vapaaehtoisesti pois matkasta tällä kertaa. Toiset palailee osa keskiviikkona ja loput perjantaina, että en niin kovin kauaa yksin "joudu" olemaan, ja oikeastaan tämä on erittäin tarpeellista välillä...

Kuvittelin että saan kaiken tehtyä iltapäivään mennessä ja käyn sitten kaupassa, mutta hommassa menikin ihan koko päivä! Tuli yksi mattokin pestyä, kun oli niin pesua vailla... taisin unohtaa että nyt on talvi ja mattoja on vähän vaikea saada kuivaksi :) Onneksi se ei kovin suuri ole, että voi kuivaa saunan jälkilämmössä yön aikana.



Eilinen päivä menikin melkein Leevin kimpussa :) Huomasin olevani melkein koko eilisen kaksistaan koiran kanssa kotona, kun mies oli töissä ja lapset kavereidensa kanssa, välillä käväisivät sentään kotona. Aurinko paistoi niin mukavasti että oltiin pihalla monen otteeseen. Leevi meni hyvin määrätietoisesti kaivamaan lumikasaa tuohon puun juurelle ja löysi sieltä luun! Varmaan on aiemmin talvella annettu se pihalle pureksittavaksi. Näytti ihan siltä, että tiesi mitä etsi, olisiko piilottanut sen sinne tai sitten joutunut lunta kolatessa tuonne piiloon.



Keksin kiinnittää fleksin halkovajan oveen, tuohan on varmaan tarkoitettu fleksitelineeksi, kun on noin sopivakin :) Niin Leeviä hoitaessa tosiaan kului aikaa, puhdistin korvat perusteellisesti ja vielä pesin koko koiran illalla.



Lunta riittää, ja hiihtäjiä vilahtelee tuolla puiden takana, samoin tänä päivänä näkyi niin paljon olevan, että taisi olla jo aivan tungosta ladulla.



Varjolilja siemenkotineen on jäänyt törröttämään maahan syksyllä.



Jääkäärme luikertelee pöydällä lyhdyn ympärillä



Tässä on selitys sille, miksi meidän piha on täynnä neulasia! Vanhat todella suuret kuuset on meidän piha-aitana toisella puolella pihaa. Viime päivien tuulet on saaneet vanhat neulaset irtoamaan, samoin käpyjä pyörii ympäriinsä, melkoinen käpysavotta taas tiedossa lumien sulamisen jälkeen.



Mutta onhan ne ihanan vihreitäkin auringon paistaessa, ja oravat saavat siellä lehvästössä käpyjä nakerrella :)



Tällaisia on tullut ostettua, tänään laitoin jo itämispöydän talon aurinkoisimmalle paikalle odottamaan. Viime keväänä en kasvattanut yhtään sisällä, suoraan maalle tein kylvöjä. Tekee taas mieli kokeilla jos saisi jotain ihan itse kasvatettua, tuttuja ovat kaikki paitsi lobeliaa en ole koskaan itse edes yrittänyt kasvattaa. Joskus tulee laitettua liian aikaisin ja sitten niistä tulee honteloita täällä sisällä. Katsotaan kevään edetessä miten tässä käy.

Huomenna on paitsi Naistenpäivä myös Laskiaistiistai. Tänään jalkoja lepuuttaessa selailin huvikseni "Lasten Pääsiäiskirjaa", jaan tässä alla yhden sivun teillekin :) Paitsi mäenlasku, laskiaistiistaihin liittyy laskeutuminen paastoon, heille ketkä paastoavat ennen pääsiäistä. Itse en ole koskaan paastonnut, vaikka ehkä se hyvää tekisi. Laskiaisesta on Pääsiäiseen seitsemän viikkoa!




Hyvää Naistenpäivää ja Laskiaistiistaita!