sunnuntai 14. elokuuta 2011

Valmista tuli!


Sain vihdoinkin kevättalvella aloittamani torkkupeiton valmiiksi. Isoäidinneliöitä virkkasin liukuvärjätystä langasta, virkkasin neliöt yhteen ja vielä nirkkoreunuksen koko peittoon. Lopuksi höyrytys ja siinä se nyt on valmiina! Neliöiden virkkaus oli niin "koukuttavaa" että ehkä jonain iltana aloitan uuden punasävyisen iltojen istumatyöksi, siinähän sitä syntyy neliöitä samalla kun istuu tv'tä katsomassa.



Aivan kokonaan en sen taakse mahdu :) mutta ihan mukava koko torkkupeitoksi.



Tässä vielä trampoliinille heitettynä. Tosin musta alusta ja kirkas auringonpaiste teki jotain kummaa väreille...


Ja vielä kerran, lähikuvassa.

9 kommenttia:

  1. Voi miten ihana torkkupeitto!! Kiva keksintö tuo liukuvärjätty lanka, siinä ei tarvitse huolehtia langan vaihdosta jos haluaa värikkyyttä käsityöhön. Saisinpa itsekin aikaseksi virkata peitteen...
    Päivi

    VastaaPoista
  2. Kaunis on torkkupeitto, ihanaa kun tulee syksyn kylmä ilta, peitto ympärille vain :)

    Kiitos kun tulit lukijaksi Männikölle ;)

    VastaaPoista
  3. Kyllä on nätti. noilla kuvioilla virkkasin keltaruskean noin 30 vuotta sitten ensimäisen lapsenlapsen vaunupeitoksi. periytyi sitten muillekkin ja jossain vaiheessa palautunut takaisin tänne. Sinun peitossasi kauniit värit.
    Hyvää uutta viikkoa!

    VastaaPoista
  4. Noista uusista liukuvärjätyistä langoista saa upeita neliöitä ja kun ne viellä kasaa yhteen ni ei muuta silmän iloa ja lämpöä!! Olen jo useimman vuoden ajatellut käyttää varastoituja vanhoja lankoja...vaan kun en saa aikaseksi, toivottavasti sain sykäyksen kun näin sun valmiin työn....;)

    VastaaPoista
  5. Tuohon peittoon on ihana kääriytyä! Mistä saisin inspiksen virkkaamiseen? On ollut vain seiskaveikkalanka syrssättynä sukiksi aivolohkoissa viime talven. Toisaalta; minulla on virolainen sänkypeitto isoäidin neliöistä, vaan en ole sitä sängylle levittänyt. Syy on tuo meidän pieni nelijalkainen, jonka lyhyet karvat tunkeutuvat läpi neuloksen eivätkä tipu sitten ravistamallakaan. No, on sillä Simolla ihan omakin kirpparilta Sverigestä tuotu palapeittonsa samaa mönsteriä. Vaan kun ei poika pysyttäydy vaan omalla peitollaan! Mut silti tekee mieli palojen virkkaamiseen. Kunhan vielä vähän viilenee...

    VastaaPoista
  6. Siitä tuli tosi hieno!
    Noita neliötä on kiva virkata, kun
    ei tarvii koko työtä koko ajan mukana kuljettaa.

    VastaaPoista
  7. Kaunis peitto, mistä langasta virkkasit sen ? Väri on nimittäin tosi kaunis.

    VastaaPoista
  8. Kiitoksia kaikille kommenteista! Mukavaa näitä lukea :) Keltaruskea peitto kuulostaa kauniilta, samoin on varmaan anjan virosta tuotu... Tuula, lanka oli Novitan Puro batik merkkistä. Helppo oli virkata, kun värit vaihtuivat itsestään.

    Nyt oliskin aloituksessa monella värillä (osa uusia ja osa jämälankoja :) ja siinä tuleekin jokunen langanpää pääteltäväksi. Paitsi nehän voi virkata sinne mukaan, hmm... Kun vain löytäisin tuolta kopasta suurinpiirtein samanvahvuiset langat joista aloittaa.

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)