maanantai 2. toukokuuta 2011

Puolikuuta punkista...


Tällaiselta näyttää alkanut toukokuu minun seinäkalenterissa, hentoa keväänvihreää:

Pihalla ei kuki vielä juuri mikään, kun ilmatkin kylmenivät vielä, eilen tuli rippusen luntakin, tosin niin vähän että juuri huomasi hiutaleet leijailemassa.

Vapunpäivää ei sujunut ihan suunnitellusti, onneksi isompia suunnitelmia ei ollutkaan :)

Meidän Leevi koiralla oli silmäluomen yläpuolella "näppy" jonka huomasin edellisiltana harjatessani ja vähän parturoidessani koiraa. Vappuaamuna se näppylä oli vielä kasvanut ja aika varma olin jo että punkkihan se on. Yritin sitten itse sitä alkaa poistamaan, mutta en oikein osannut tai uskaltanutkaan, kun koirakin hätääntyi. Mies on Leeviltä kerran aiemmin poistanut, mutta oli nyt vielä pohjoisessa puuntekoreissulla vapaapäivinään.

Niin sitten soitin päivystävälle eläinlääkärille ja sovittin että käväisen siellä, kun ei siellä tungostakaan ole. Lääkäri otti punkista otteen, kiepautti ja nakkasi sen pöydälle, liiskasi ja heitti roskiin, hyi mikä otus :/ Vaan niinpä siitä päästiin.

Illalla pesin "potilaan" ja nyt on punkkisuoja-aine laitettu, toivottavasti tepsii. Eläinlääkäri sanoi että kovasti ovat lisääntyneet täälläkin pohjoisemmassa nyt viimeisten viiden vuoden aikana punkit.

Eikä siinä vielä kaikki - Aloin samaisena päivänä paistamaan lapsille (ja vähän itellekin) vohveleita, laitoin vohveliraudan johdon seinään ja jatkoin taikinan sekoittamista. Seläntakaa kuului kamala pamahdus, siinä meni vohvelirauta! Johto oli ilmeisestikin murtunut siitä kohdasta, missä liittyy rautaan ja kärähti. Paistelin pannulla ja hyvin kelpasivat sitä mukaa kun valmistuivat, hella pysyi sentään kasassa :)



Kuvassa kirjosieppo, joka saapuu äitienpäivän paikkeilla Suomeen. Minun linnuntunnistus on niin alkutekijöissään että en ole näitä vielä ainakaan nähnyt. Kirjoittelen tähän tuon Immi Hellen'n runon "Linnunpesä", jos siitä ei saa kuvasta selvää.

Aukaise nokkasi,
äiti hyvä,
tässä on suuhusi
siemenjyvä.

Aurinko paistaa
ja käköset kukkuu.
Kauan ne poikaset
kuoressa nukkuu.

Sitten ne alkavat
soittajaiset,
koivun latvassa
laulajaiset.

Ystävä armain,
malta, malta;
kuuluu jo vikinä
kuoren alta.

Kohta on pieniä
täynnä pesä,
sitten se vasta
alkaa kesä.

8 kommenttia:

  1. Voi Leevi parkaa, punkit ovat inhottavia :(
    Eilen kun lähdimme mökiltä siellä tuli rakeita oikein myrskyn kanssa, onneksi kotona ei rakeita eikä muutakaan satanut :)
    Ihana runo ♥

    VastaaPoista
  2. Hyi punkkeja, onneksi on nyt poissa.
    Meillä oli hetken aikaa myös maa valkoisena
    rakeista.
    Hyvä, kun kirjoitit paremmin näki,
    hauska runo.
    Mukavaa viikon alkua.

    VastaaPoista
  3. Vai on teillä siellä punkkeja myös!? Niitä on nimittäin täällä aivan tuhottomasti, maanvaivaksi asti. Minullakin oli jo yksi kerran tänä keväänä! Niistä on ainakin täällä vaara sairastua borreliaan ja Kumlingenin tautiin (jotka molemmat olen läpikäynyt muuten). Toivottavasti Leevi tokenee! Kylmää on ollut nyt täälläkin, ei sentään lunta satanut kuitenkaan. Siitä huolimatta kevät etenee. Ns. maajusseilla näyttää kylvämiset olevan jo lähes tehty.

    VastaaPoista
  4. Minä pelästyin vohveliraudan käyttäytymistä (ei sillä, että punkitkin olisi keljuja).
    Onneksi ei räjähtänyt silmille tai syttynyt palamaan. Jos se oli syönyt paukkuserpentiinejä salaa :)

    VastaaPoista
  5. Hurjaa, että jo nyt punkit tarttuvat! Pitääpä tarkistaa SImon turkki myös kun metsässä kuljetaan päivittäin. Viime kesän punkkikokemus; oli niin kovasti kiinni koiran kaulassa, että ei irronnut kokonaan, ennenkuin päivien päästä. Luulisi kylmenevän sään hillitsevän punkkiesiintymistä.

    Hurja juttu tuo vohveliraudan pamaus. Onneksi ei sentään käynyt pahemmin. Ja letut maistuvat yhtä hyviltä, tiedetään!

    Kiva kevätruno. Ei ole kirjosiepot vielä tulleet tännekään. Tiaiset ovat jo pesiytyneet pönttöihin, mutta kirjosiepot häätävät ne pois ja valloittavat pöntöt.

    VastaaPoista
  6. Tuula, samaa mieltä punkeista! Täällä ei sentään raemyrskyä tullut :)

    sirpa, heikosti oli muistissa osia tuosta runosta, kiva kun löytyi koko runo kirjasta :)

    Sinulla Sirkka onkin sitten kaikki mahdolliset kokemukset noista otuksista, huh. Eipä noista muutama vuosi sitten oikein täällä puhuttukaan, pikkuhiljaa levittäytyneet näille korkeuksille.

    wihtori, minäkin pelästyin :) Onneksi tosiaan en ollut juuri esim. kaatamassa siihen taikinaa, olisi voinut räiskähtää naamalle!

    anja, toivottavasti punkit pysyvät Simosta loitolla! Kyllä vain letut maistuu aina :) Vai sellaisia ne kirjosiepot, vähän häijyjä sitten ovatkin.

    VastaaPoista
  7. Hyi että minä inhoon kaikista ötököistä ..punkkeja!
    Monastakin sai viime kesänä tytär nyppiä monet punkit, mutta sitten oli se punkkipanta, senjälkeen ei ollut yhtään!

    Muuten ihana postaus, kauniita kortteja ja runoja ♥

    Lempeää, lämpimämpää kevättä!

    VastaaPoista
  8. Kiitos seijastiina, vai punkkeja tulee kissoillekin, no hyvä että löytyi tehokeino niitä vastaan tuo punkkipanta. Kiitos samoin, tiovotaan että pian lämpenee!

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)