lauantai 5. helmikuuta 2011

Sweet Temptation

Helmikuu on jo pitkällä, ja tällaiselta se näyttää seinäkalentereissamme:



Ylempi lumiukkotunnelma sopii ainakin näihin päiviin vielä paremmin. Aurinkoa ei juuri ole vielä näkynyt, lunta sitäkin enemmän. Juuri tulin pihalta kolaamasta ja taas alkoi satamaan.

Tänään aamupäivä meni shoppaillessa, käytiin Anttila Kodin1'ssä, mattoa lähdin sieltä tähän tietsikkatuolin alle hakemaan ja löysinkin oikein sopivan pyöreän ohuen maton, enää ei tuolin rullat kolise lattiaan.



Vasemmanpuoleinen kuva on rasia teetä, jonka ostin. Oikealla taas tuttu hahmo, joka jäi maalipensseleineen kaupan hyllylle Arabian kuppien ja kippojen keskelle...



Oli siellä niin paljon kaikkea ihanaa!

Leffaosastolta olisi saanut kaksi muumielokuvaa kympillä...
Kuitenkin tämä seuraava etsiytyi käsiini ja ostin sen ihan itselleni :)



Vanha kunnon kotimainen elokuva!
Tämän katson jonain iltana ihan rauhassa. Esittelyteksti lupailee että siinä on komeita jokimaisemia ja tukinuitto-kuvauksia, niitä voin katselunautinnon lisäksi ehkä hyödyntää yhdessä tulevassa "projektissa".




Nämä kuvat nappasin postin tuomasta lehdestä. Artikkeli on monisivuinen, esittelee ja kertoo eteläruotsalaisen taiteilijan kotia ja teoksia. Ihanaa katseltavaa, vaikka pidemmän päälle tuo tavarapaljous alkaisi ehkä ahdistamaan.

Tästä taiteilija-artikkelista onkin hyvä aasinsilta omiin teoksiin...
Aloitin viime keskiviikon maalaustunneilla uutta työtä, ja olen siitä vähän innoissani :) Se on tosin vielä niin alkutekijöissään, että saa nyt nähdä tuleeko siitä sellainen kuin haluan: Siinä on lämmin pitkä kesä, lapsuuden huolettomuus maaseudulla... Tuolla se nököttää telineessä ja odottaa että alkaisin sitä jatkamaan. Aina ohi kulkiessa unohdun katsomaan ja miettimään sitä, ja taulun kuvasta mieleen tulee sanat
"Ota ota"  :)

Siitä taitaakin tulla nimi taululle.

10 kommenttia:

  1. Kunnon ostosmatka onkin sinulla ollut, kaikkea kivaa, ja ihana kotimainen elokuva.
    Mustikka vaniljateetä, nams, kuulostaa hyvältä :P
    Kiva tuo lumiukko runo ♥

    Oiva nimi taululle, miksei :)

    VastaaPoista
  2. Iki-ihanat, Ikonen ja Palo, vanhat elokuvat ovat niin iiiihania :) Sairaslomalla katselin Kulkurin valssin, monta kertaa olen sen nähnyt mutta aina vaan täytyy katsoa :D
    Mielenkiinnolla odotan odotan postausta uudesta taulustasi, tiedän jo että se on upea ♥

    VastaaPoista
  3. Ihanaa olet kauppareisullasi nähnyt ja kuvannut. Kun katsoin noita taiteilijakodin kuvia, ensimäinen ajatus oli siivoaminen siellä. Niin arkinen olen.
    Onnea uuden taulusi kehittymiseen. Upea taito saada maalattua. kun itse on siinä asiassa täydellinen poropeukalo.

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia teille!
    Tee on vielä maistamatta, ehkä iltateeksi tänään. Samoin elokuva on vielä katsomatta... Mutta taulua maalasin pari tuntia tänään, ei ole ihan vielä blogikelpoinen, valmistumiseen hurjasti matkaa.
    Heh, sama ajatus minulle tuli taiteilijakodista, että miten siellä saa siivottua, kun oli kaiken muun lisäksi kovin paljon verhoja, pitsejä, tekstiilejä, taljoja... mieleisekseen oli kalustanut ja varmaan osa oli kuvausrekvisiittaakin, luulen.

    VastaaPoista
  5. Kiva lukea tätä sun blogia ja seurata sun elämää tätä kautta :) Kauniita kuvia, tuo lumiukko värssyineen nousi suosikiksi - Ihanan kalenterin oot löytäny!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Teija, minäkin tykkään tuosta lumiukosta :)
    Sinun eka lause pisti toisaalta vähän miettimään, hmm... Aloin tätä blogia alunperin pitämään lähinnä tuon maalausharrastuksen puitteissa, samoin runoihin, käsitöihin yms. harrastepuoleen liittyen. Mukavaa on seurata toisia blogeja, saada itsekin lukijoita ja vaihtaa ajatuksia puolin ja toisin.
    Vaikka tykkään tänne kirjoitella, en toki tänne koko elämääni tuo, toivottavasti jatkossakaan...
    Ajatus, että "elämääni seurataan" täältä blogin kautta... ehkä kuitenkin vain tätä blogiani :)

    VastaaPoista
  7. No joo, ehkä vähän ponnekkaasti sanottu ;D - mutta jotain kuulumisia kuitenkin :)

    VastaaPoista
  8. Muuten olen huomannut, että taulun tekoajasta yli puolet menee tarkkailuun, se muuten passaa kun öljyväreillä tekee, on pakko antaa kuivua ja silloin silmäillään...;) Muutenkin väri kun kuivutessa muutuu, aikaa viepää, mutta mukavaa hommelia on toi sutiminen..;)

    VastaaPoista
  9. Hei vaan siskoseni ! Kivat on sinulla olleet ostokset ja tuo uusi ponnistusvaiheessa oleva taulusi, hoommm, jännää... tuleekohan siitä jokin sellainen joka kuljettaa mielemme lapsuuteen Pintamolle...))) Jään mielenkiinnolla odottamaan taulusi ilmestymistä vaikkapa tänne blogiisi. t. tarja

    VastaaPoista
  10. Maikku, niin se on, väri "tekeytyy" itsekseen siinä kuivuessaan. Sutiminen on tosiaankin mukavaa :)
    Moi Tarja, ei se ihan Pintamon maisemiin taida viedä, muuten kyllä mutta... no kohta näet :) Ps. Seuraavaan tauluun jo suunnittelemiani pienempiä otuksia meillä kyllä oli...

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)