maanantai 31. tammikuuta 2011

Kassi

Heippatirallaa, ajattelin pienen postauksen tänne laittaa itteäni piristääkseni, ja esitelläkseni valtavan kokoisen kassin, jonka ompelin viikonloppuna!



Tässä se on :)
Otin kuvan yläviistosta, siksi näyttää että kassi levenisi ylöspäin, vaikka se on ihan suorakulmio muodoltaan.

Eihän se kuvassa isolta näytä, mutta se ON iso!  Kuvassa kassissa on neljä suurta tauluani kehyksineen, ja vielä olisi mahtunut lisää... en kuitenkaan laittanut enempää kun olisi mennyt jo liian painavaksi kantaa. Ompelin siihen jopa vuorikankaan kirpparilta löytämästäni kangaspalasta. Nuo kukkaiset päällyskankaat on vahvemmanpuoleista sisustuskangsta. Nyt tuntuu, että olisi se hyvä ollut ilmankin vuorta, keveämpi, ompelen ehkä vielä toisen "yksinkertaisena".

Kävin tänään purkamassa näyttelyni, taulut kotona jälleen, ja minulla on jotenkin tyhmä tyhjä olo nyt.
Tuntuu että mitä hyötyä tästä on ja miksi ihmeessä raahaan tauluja edes takaisin, miksi yleensä ottaen olen niitä maalannut ja miksi yhä vain maalaan......



Tässä on kuitenkin yksi hyvä syy!
Vieraskirjaan oli tullut kuusi ja puoli sivua nimiä, tervehdyksiä ja tekstiä (osa vähän asian vierestäkin, mutta ei se haittaa :)  Mukava on lueskella mitä ihmiset ovat minulle kirjoitelleet ja löytää tuttujakin nimiä joukosta.

Kiitos kaikille teille ihanille ihmisille, jotka kävitte näyttelyssäni!
Kiitos kahvila Il Mundolle!
Kiitos meidän maalauksen opettaja Jaanalle!

Onhan niitä hyviä syitä muitakin (kun vaan jaksaisi muistaa...) Ainakin näkee taulunsa uudessa erilaisessa ympäristössä ja valossa, oppii sommittelemaan ja ripustamaan näyttelyä, saa vähän nimeään näkyville... ainakin ihan konkreettisesti - nimittäin sanomalehden menokalenterissa nimi oli joka päivä 2 kk ajan :)
Ja onhan aina pienen pieni mahdollisuus, että joku ostaisi taulun.

Seuraava näyttely onkin jo kesäkuussa, ikkunanäyttely.

Hei, kertokaapas mitä maalaisin, minkälaisia tauluja olisi kiva katsella?
Omassa mielessä on nyt joku kesäinen aihe...



Nämä on hyviä!
Erehdyin kerran yhden tällaisen pienen pussin ostamaan, tänään ostamani taitaa olla jo kolmas, onneksi pussi on pieni ja toki näitä toisetkin napsivat, en yksin minä.

Lopuksi vielä runo:

Tahtoisin nähdä enkelin
kyttyrää kantavan
jaksaisin paremmin tätä omaani
pitkällä
kivisellä tiellä

On, on niitä nähty.
Ihan maajalassa.
Siipien välkettä pilvistä odottaessasi
et vain huomannut.
Tarpoivat ohitsesi
arkivaatteissa
                    kassia kantaen.
Huulilla hyvä sana.
Silmissä siunaus.

                                 Maaria Leinonen

11 kommenttia:

  1. Hyvän taulujen kuljetuskassin olet näpertänyt. Tuollainen on tärkeä kapine taulujen siirtelyssä näyttelyihin. Olen nähnyt sellaisenkin mallin jossa oli "väliseinät", jotka estivät kehysten kolinan yhteen. Kyllä kannattaa maalata tauluja ja pystyttää näyttelyjä, koska olet lahjakas :)

    VastaaPoista
  2. Et ole turhaan taulujasi näytteille laittanut! johan tuo vieraskirjan sivumäärä sen osoittaa. Sisäinen pakkohan se ajaa maalaamaan ja noin hyvää lahjaahan on ihan pakko toteuttaa. Olisitpa lähempänä. kävisin seuraavan näyttelysi katsomassa livenä.

    VastaaPoista
  3. Upea kassi!
    Ihmiset on todella kiinnostuneita, vieraskirja sen osoittaa, ja ihania talusi onkin ♥
    Mukava runo, pidän Maaria Leinosesta.

    Hauskaa helmikuuta :)

    VastaaPoista
  4. Oivallinen kassi ja kauniskin. Pitääpä varastaa idea.
    Näyttelyissä on tietenkin oma hommansa mutta niiiin monelle ne kuitenkin ovat aivan ihania elämyksiä. Vieraskirjaa on kiva lukea.
    Ihana runo.

    VastaaPoista
  5. Samoja ajatuksia on minullakin ollut, miksi tehdä, miksi, kun maailma on täynnä toinen toistaan hienompia taiteilijoita! Kuitenkin sitä joskus innostuu jopa näyttelyn pystyttämiseen. Ja vieraskirja kertoo paljon siitä, mitä kuvat ovat katsojille merkinneet. Se antaa taas uutta uskoa omaan tekemiseen. Olet ommellut käytännöllisen taulunkuljetuslaukun, kivan värikkään. Sillä on hyvä viedä tauluja seuraavaan näyttelyyn, koska se sitten onkin.

    VastaaPoista
  6. Ihana kassi :) Maalaat kauniita tauluja olisi surku jos et niitä laittaisi esille ja muidenkin iloksi. Osoittaahan tuo vieraskirja jo sen että turhaan et taulujasi sinne vienyt :)
    Kukka aiheet ovat ihania ja Sinä osaat maalata mitä vaan joten vaikea ehdotella ♥

    VastaaPoista
  7. Kyllä noita taidemaailman koukeroita miettii ammattilainenkin paljon. Miksi maksaa itse satoja, tuhansia euroja siitä että saa työnsä näytille galleriaan? Hullun hommaa, joku sanoisi. Mutta aina sitä sisäisen pakon riivaamana pystyttää uuden näyttelyn, tekee uuden apurahahakemuksen, jännittää kritiikkiä lehdessä... Ja kun saa sen positiivisen kommentin jostain tekemästään työstä, aiheuttaa positiivisen kokemuksen jossakin katsojassa, se auttaa eteenpäin jo monta kuukautta! Tuntuu että onhan tässä jokin järki, jokin ilo. :)

    VastaaPoista
  8. Upea on tauluja kantaa uudessa kassissa! Hienon olet ommellut.
    Jaa-a. Siis miksipä maalata? Tai yleensä harrastaa jotakin? Eikö se ole se sisäinen palo, joka saa meidät tekemään tauluja, lauluja, runoja, kirjoja ja vielä kirjoittamaan blogiakin! Älä hyvä ihminen lopeta maalaamista, luovuuttasi ja oman sisimpäsi ilmentämistä. Olet löytänyt oman harrastuksen ja vaali sitä, se on arvokasta. Töilläsi olet saanut läikähdyksen jonkun sisimmässä, siitä kertoo jo monisivuinen vieraskirja teksteineen.
    Älä tee, niinkuin minä; lopetin ja muuton yhteydessä lapseni heitti väriputkilot jätesäkkiin, mitäpä niitä säilyttelemään! Jäi Talensin valkoinen ja musta putki muutaman pensselin kera. Maalaa nyt sitten niillä! Hm.Jäi kuin jäikin koko harrastus ja harmittaa.

    VastaaPoista
  9. Paljon kiitoksia teille kaikille, kun kommentoitte tätä, mukavaa "kuulla" teidän ajatuksia!

    Kyllähän se juuri sisäinen palo ja suorastaan tarve saada maalata on, minkä vuoksi tätä tekee, sama kuin muissakin harrastuksissa, joista tulee "elämäntehtävä" tai "toinen luonto" niin kuin joku sanoisi.

    Kassista vielä, sellainen lokerollinen olisi tosiaan vielä parempi, tai sitten "kansiläpät" molemmille puolille, ne voisi sujauttaa taulujen väliin etteivät kolise yhteen, tätähän voi kehitellä vaikka kuinka pitkälle :)

    VastaaPoista

Pienikin kommentti piristää :)