maanantai 27. syyskuuta 2010

Ruskaa, jäkälää, aurinkoa...

Olipas mukava hieman pidennetty viikonloppu Rokuan maisemissa, jossa (vuokra)mökkeilimme lauantaista maanantaihin. Lauantaina kun menimme, oli sateinen märkä päivä, joten pienen levon jälkeen lähdettiin kylpylään saunomaan ja uimaan, harmi vain että kylpylässä oli remontti käynnissä joten allas- ja pukuhuonetilat olivat hieman puutteellisia. Rokuanhovissa käytiin syömässä päivällinen, minkä jälkeen pieni koiran ulkoilutuslenkki, kun sade oli loppunut.

Sunnuntai valkeni kylmän yön jälkeen ihanan aurinkoisena, joten en malttanut pysytellä sisällä, vaan kävin jo aamulla yksikseni pienen maastokävelyn, josta muutama kuva:


Tällaisia mukavia polkuja risteili sinne tänne pitkin jäkälien peittämiä harjuja.


Jäkälää vähän lähempää kuvattuna, tätä siellä riitti, paksuja vaaleita kerroksia joka puolella.


Edessä siintää sinistä järven pintaa...

Kaunis järvihän siellä oli, nimeä en osannut tälle kartasta paikantaa. Vastarannalla näkyi muutamia mökkejä laitureineen, kauempana uiskenteli jotain vesilintuja, en tunnistanut, mutta paljon niitä oli, varmaan joku poikue.


Tämä polku jäi arvoitukseksi minne se olisi johtanut, ehkäpä ensi kerralla...

Paluumatkalla huomioni kiinnitti puu, josta näytti tulevan sekä koivun että ylempänä männyn oksia! Voi miten tiukasti olikaan koivu runkonsa männyn ympärille kiertänyt, herkkää ja kaunista :)

Pikkuisen pidempi patikkaretki tehtiin koko porukalla Loukkojärvelle, muutaman mutkan kautta löydettiin jopa perille. Hienoja maisemia ja todella upea aurinkoinen ilma.


Rinteeseen oli tehty hienot piiiiiitkät portaat, joissa oli välillä ainakin kaksi lehvädystasannetta penkkeineen.




Leevi nautti suunnattomasti, kävi useita kertoja uimassa järvissä ja ojissa, kirmaili vapaana silloin kun se oli mahdollista. Ihmeellinen kuva tämä, kun koira on vapaana ja istuu silti ihan paikallaan :)



Sienetkin näyttivät noin kauniilta, varsinkin punaiset myrkkysienet, joita puski maasta vähän joka puolella.
Tulomatkalla paistettiin laavulla makkarat, jo siinä nälkä oli tullutkin.

Illalla kävin vielä lasten kanssa kuntokeskuksen kuntosalilla, jossa olikin tosi paljon hienoja laitteita. Tein vanhojen oppien mukaan pienillä painoilla paljon toistoja muutamilla laitteilla, lähinnä yläselän ja käsien lihasten venyttelemiseksi. Lapset aloittivat juoksumatoilla, kävivät tosin kaikki muutkin laitteet läpi :) Isäntä ei tällä kertaa lähtenyt, kun oli jo lauantaina siellä pojan kanssa kuntoillut tarpeekseen. Sunnuntai-iltana saunottiinkin mökin omassa saunassa.

Tänään aamupalan jälkeen pakattiin tavarat, lapset lenkittivät koiran, siivottiin mökki ja ajaeltiin kotiin.
Kotimatkalla poikettiin Oulujoen Utasen voimalaitokselle, josta kuvia laitan seuraavaan postaukseen.



Lopuksi Rokuan ihmeellinen "intiaanikanto" josta joku on veistämällä auttanut hahmon esiin.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Työtä ja fysioterapiaa

Työviikko on onnellisesti takanapäin ja edessä kolme vapaapäivää, jotka vietetään pienen lomasen merkeissä, ei kovinkaan kaukana mutta vähän kuitenkin maisema vaihtuu, luontopoluillekin päästään toivottavasti, sunnuntaiksi on luvattu kuivempaa säätä.

Löysin puhelimestani tämän kuvan, jonka nappasin sieltä Vantaan pääkonttorilta viime viikon käynnillä.


Puhelinkoppeja ei enää monesti näe, nämä löytyivät sisätiloista, rivissä taisi olla kolme koppia. Mukavaa että nämä ovat säilyneet vielä näin kännykkäaikaan. Tuli mieleen yksi ensimäisistä työpaikoistani Pudasjärven silloisella PTL-Telellä :)

Seuraavan kuvan nappasin kännykällä myös, eilinen näkymä työhuoneeni ikkunasta "selkäni takaa". Tuo on vain yksi lähetys monesta, mitä katolle nostivat... paljon sinne meni tavaraa päivän mittaan, liittynee ilmanvaihtojärjestelmien uusimiseen.


En sentään työskentele vankilassa, vaikka tuollaiset kalterit on ikkunassa, toisella puolella eli siellä minne normaalisti katselen tietsikan yli, on ihan tavallinen ikkuna ilman kaltereita :)




Nämä kuvat Leevistä taitavat olla jo edellisen viikon kävelylenkiltä, jolloin jo maassa oli puista tippuneita lehtiä ja neulasia... Syksy on edennyt pitkälle, haravointia olisi pihalla, pihlaja tiputti lehtensä viime viikolla, mutta saavat nyt odotella ensviikkoon ainakin.

Tällä viikolla alkoi fysioterapiakäynnit niskahartia-jumituksen helpottamiseksi, kaksi kertaa takana ja kipeimmät kohdat on paikallistettu. Ihanaa on kun pääsee ammattinsa osaavan henkilön hoidettavaksi, vaikka käsittely välillä sattuukin (ja paljon!)... pienikokoinen naisihminen, mutta voimaa löytyy kuin pienessä pitäjässä :) No ei nyt sentään mutta he osaavat käyttää voimansa ja taitonsa oikein ottein.

Hyvää ja kaunista viikonloppua!

torstai 23. syyskuuta 2010

Ihana yllätys


Tänään sainkin mukavan yllätyksen, ensimäinen saamani blogitunnustus tuli Tuulalta, jonka blogista löytyy mm. ihania keramiikkatöitä ynnä muuta kaunista.


Kiitos!

Kaikki blogit joissa vierailen ovat kauniita... mutta mielelläni annan tämän tunnustuksen eteenpäin Kaarnikalle, hänen luontovalokuvauksensa ovat upeita.

lauantai 18. syyskuuta 2010

Tasapainoilua

Nukuin viime yönä liki 11 tuntia ja aamusta asti on väsyttänyt niin vietävästi.
Olen kuitenkin jaksanu jotakuinkin kotihommat tehdä (siivousta lukuunottamatta), c-vitamiinin otin ja kahviakin olen juonut, mutta yhä vain väsyttää... ehkä johtuu viime viikon kiireisestä ohjelmistosta, jospa ensviikko olisi vähän rauhallisempi.

Näistä hedelmistä saa varmaan vähän piristystä, ainakin ovat hyvän makuisia.



Tuli ostettua tietsikkatuoli, kun sille on tarve ollut jo pidempään ja sattui niin sopivasti olemaan esillä ja tarjouksessa. Näytetuoli oli kyllä tumma, ja tämä laatikosta paljastunut olikin yllätys yllätys vaalea harmaa, mutta ihan ok silti. Pitihän se kasata, mutta minähän olen vanha tekijä näissä kalusteiden kasaamisissa :)


Tyttö tuli Saksan matkalta kotiin, hyvin oli reissu mennyt, näistä kortissa näkyvistä paikoista olivat käyneet aika monessakin. Berliini vaikuttaa mukavalta kaupungilta, upeita rakennuksia patsaineen ja koristeineen.




Saksalaisessa sanomalehdessä on meidän lehtiin verrattuna todella paljon pitkiä tekstejä, pienellä präntillä ja melko vähän kuvia. Omasta saksankielen opiskelusta on aikaa ja käyttämättömänä se on päässyt melko hyvin unohtumaan, mutta jotain sentään ymmärtää vielä.



Minä sain tällaisen Onnenapila pinssikorun tuliaisiksi, se on Ihana :) En vielä tiedä mihin sen laittaisin, ehkä laukkuun, jota aina kanniskelen mukana.



Laitetaanpa tänne vaatekuvakin, kun olen muutamien viikkojen sisällä ostanut sekä Marimekon tunikan (tuo pilkullinen), mustat housut että vaalean takin. Yleensä en osta tai löydä itselle mitään mieluista, mutta näitä olen kyllä käyttänyt paljon, niin mukavia ovat.



Ja vielä yksi hankittu härveli tähän jonon jatkoksi :) Tällä tasapainoillaan, eli Tasapainolauta!
Mielessä on ollut tämänkin hankinta, kun jostain olin lukenut näistä, ja arvelin että voisi olla minulle hyötyä. Kaupassa sitten huomasin että näitähän on vaikka ja minkälaisia, hintakin vaihtelee < 10 eurosta aina 70 euroon, jopa meidän paikallisessa ostoskeskuksessa. Aivan halvimmat olivat pehmeitä ja pieniä "tyynyjä", kalliimmissa olis ollut jotain lisätoimintoja mukana, tämä lienee perustyyppi.

Alkuun tuntui etteihän tuohon edes pääse, sukilla siitä liukui pois, mutta ilman sukkia siinä rupes pysymään... huomaa kyllä että tasapaino on hakusessa, mutta jospa se siitä parantuisi kun harjoittelee. Samalla tulee kuntoa jaloille ja mukana oli ohjeita jos minkälaiseen harjoitteluun tuolla, käsiäkin voi voimistuttaa.
Ei muuten ole lapsillekaan helppoa tasapainoilla, kumpikin siinä on yrittänyt saada palloa labyrintin keskelle, sellainen pieni peli on tuossa keskellä.



Keskiviikkona ensimäisillä maalaustunneilla jatkoin portaiden maalausta, vähän kankeaa oli alkuun ja kaiken kiireen keskellä löytää inspiraatiota, mutta kyllä se tästä taas lähtee. Harmittaa vietävästi, kun unohdin puhdistaa siveltimet kotiin tultua, itse asiassa vasta tänään muistin ne :(
Laitoin ne ruokaöljyyn pehmenemään, vieläköhän pehmenevät vai menivätköhän pilalle... muilla noista ei niin väliä mutta joukossa on toinen minun kahdesta mungonkarva siveltimistäni, se isompi ja hyvä.

Pieni onni lienee, että tapanani on aina kääriä käyttämäni siveltimet pieneen muovipussiin kotimatkan ajaksi, etteivät ne sotke toisia, samalla estää vähän kuivumista.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Metsiä ja puita

Kamerasta löytyi parin päivän kuvat, joten laitan muutamia tännekin.
Näyttää että tähän postaukseen tulee puuta monessa muodossa.


Pari päivää sitten kävin pyöräilemässä, oikaisin tämän Kiiesmetsän kautta ja uskaltauduin pysähtymään näpätäkseni nämä kuvat, vaikka jokin rapisteli metsän syvyyksissä. Toisessa kuvassa tienpäästä pilkottaa auringonvalo kutsuvasti.




Nämä ovat kuvia eiliseltä, kun sain sahattua aiemmin ostamani liimapuulevyt, niin että sain yhteensä neljä 40x50 cm kappaletta. Näiden jatkojalostusta varten täytyy taas vierailla maalikaupassa, saapa nähdä mitä tulee... Ylemmässä kuvassa näkyy kaksi sahaa, isompi saha jousti niin, että väkisellä veti vinoon, mutta pienemmällä sahalla sai hyvin ja suoraan sahattua. Kuvista voisi päätellä että tarvisin työhuoneen ja sähkökäyttöisen pöytäsahan...


Askartelun apulaisena hääri Leevi.



Kukas se täällä puukuormaa lastaamassa... pojalla pipo silmillä ja huppu päässä, kun oli niin paljon hyttysiä! Ajeltiin tänään syntymäkodissani hakemassa peräkärryllinen kesällä tehtyjä polttopuita, siinäpä se päivä melkein menikin.


Tämä on kotipaikkani metsää, "Mustikkavaara" jossa kävelin pienen päälärin kanssa puolukoita etsimässä. Harmi että ilma oli niin kostea ja sateinen.


Vähäsen löysinkin :)

Niin on viikonloppu pian historiaa. Ensi viikolla on töiden lisäksi kaikenlaista extraa, että mitenkähän sitä jaksaa ja muistaa jokapaikkaan... Maanantaina työfysioterapiaan (niska-hartia), tiistaina ala-asteelle vanhempainiltaan, keskiviikkona alkaa taidemaalaus (se on ihan vapaaehtoista ja yleensä mukavaa, mutta nyt tuntuu enttä jaksaako mennäkään...), torstaipäivä menee Vantaalla, perillä 3 tunnin koulutus, mutta lentomatkoineen menee koko päivä... perjantaita vasten yöllä tulee tyttö (14-v) Saksasta kotiin :)

Ensi yönä pitääkin herätä samaista tyttöä viemään Saksaan, tai pikemminkin tuohon liikuntahallille, josta bussi lähtee kohti Helsinkiä, josta ysiluokan saksanlukijat opettajineen ja valvojineen lentävät Berliiniin. Kumpaakohan jännittää enemmän, tyttöä vai minua...

Täytynee tästä pian lähteäkin nukkumaan. Hyvää alkavaa viikkoa!


keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Syksyinen sekamelska

Eilen oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä, käpsehdin pihalla kameran kanssa heti aamusta, kun monta päivää on sisällä pitänyt pysytellä flunssan takia. Tänään on viimeinen sairaslomapäivä ja huomenna pitäisi töihin lähteä. Tässä muutama kuvanappaus eiliseltä:


Tuoksuvadelman kukkien kantoja, nättejähän nämäkin ovat, vaikka terälehdet on tippuneet.


Varjoliljan kukkien tilalle on tullut tällaisia muhkeita siemenkotia.


Tämä pikkuruinen orvokki on kukkinut sinnikkäästi ihan koko kesän lattojen raossa :)


Leevi nauttii auringon paahteesta varaston oven edessä.



Maanantaina sain tehtyä Jannen lapaset valmiiksi. Pojan toivomuksesta näissä ei ole resorineulosta ranteessa.


Aloitin samasta langasta tytölle lapasia, näissä tilaustyönä lyhyt resori.
_____

Seuraavat valokuvat nappasin ihanasta kirjasta, jota selailin sairaspäivinä
("Päivien kultaa, iltojen hopeaa" Raili Heikkilä - Pentti Ojala)








_____

Tässä on sitten pojalle hankittu uusi pyörä. Tällä se on nyt pyöräillyt onnellisena jo muutamia päiviä :)

_____

Ja vielä lopuksi pieni kollaasi. Yritin ikkunan läpi kuvata oravaa, jonka huomasin jälleen pihlajassa rapistelevan. Se oli vain niin vikkelä, että kamera ei meinannut pysyä. Jokaisessa kuvassa se orava kuitenkin seikkailee, ainakin häntä vilahtaa :



perjantai 3. syyskuuta 2010

Levätään

... nyt sitten muutama päivä oikein lääkärin määräyksestä. Jos sarkastisesti vielä toteaisi tähän että onneksi tuli tämä flunssa, niin ei ihan turhan takia levähtele... Tällä hetkellä on nuha pahimpana ja vähän väsyneen tokkurainen olo tästä flunssasta, nenäparka punaisena jatkuvasta niistämisestä.

Koko rulijanssi alkoi ja sairaslomakin osittain johtuu tiistaisesta huimauksesta, joka oli tavallista pahempi mutta pyörtynyt en kuitenkaan, kun pääsin istumaan jne. Harmitti kyllä, kun keskiviikkona olisi ollut taidemaalaus porukan kanssa tutustuminen meidän opettajan omaan taidenäyttelyyn, enkä sitten sinne päässytkään lähtemään huonovointisuuden takia. Ensi viikolla käyn sen näyttelyn sitten katsomassa ihan itsekseni.

Nyt on sitten ollut hoitajalla ja lääkärillä kulkua, jos löytyisi syytä tuohon huimaukseen. Voihan se hyvinkin johtua niskahartia jumituksesta, joka on riesana meillä toimistotyön tekijöillä. Tänä aamuna kävin labrakokeissa ja tuloksia kuulee sitten seuraavalla lääkärikäynnillä. Varmaan tämä flunssakin paranee tiistaihin mennessä, jolloin menen takaisin töihin, onneksi on viikonloppu tulossa niin ei koko flunssa mene työnantajan piikkiin (sarkasmia jälleen).

Näin jälkeenpäin huvittaa, kun verikokeen ottaja totesi siinä jo istuessani, että "putkia ei ole tarpeeksi" ja riensi ulos huoneesta hakemaan lisää, tuli sitten kaksin käsin putkipaketteja kantaen takasin - Siinä vaiheessa minä varmaan vähän hätäisesti totesin, että "Hui kauhia, nyt ainakin riittävät." Ei minun näytteisiin kuitenkaan tarvittu kuin kaksi pientä putkiloa, onneksi.




Nytä taidan alkaa oikeasti lepäämään ja vaikka lukemaan tuota illalla aloittamaani kirjaa, joka vaikutti ihan lupaavalta.



Löysin lämpökynttilöitä, joihin laitoin tulet vähän lämmittämään tätä syksyistä päivää.